SOPEUTUMISVALMENNUSTA MUISTISAIRAIDEN OMAISHOITAJILLE
AAMULEHTI 8.8.1992
Dementiapotilaiden omaisille tukea ja tietoa
Kylmäkoski järjesti uudenlaisen kurssin omaishoitajille
Pieni Kylmäkoski näyttää muille kunnille mallia valtakunnallisesti merkittävällä, uutta kokeilevalla vanhustyön projektillaan.
Käynnissä on ensimmäistä kertaa yksittäisen kunnan järjestämä dementiapotilaiden omaishoitajille tarkoitettu sopeutumisvalmennuskurssi.
Pienellä, viiden omaisen ensimmäisellä kurssilla luennoivat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat. Esillä ovat viikon aikana uudet ajatukset potilaiden hyvästä hoidosta, erityisesti pehmeä mielikuvaterapia.
Kurssi painottuu kuitenkin omaishoitajien henkiseen tukemiseen. Sama ryhmä kokoontuu vielä myöhemminkin kerran kuukaudessa työnohjaukseen.
- Dementiapotilaan hoitaminen kotona aivan yksin on rankkaa työtä. Nämä omaiset tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. Tavoitteena on nyt ennen kaikkea auttaa omaishoitajia jaksamaan, kurssin vetäjä Suvi-Tuuli Porkka sanoo.
Omaishoitajat kertovatkin saaneensa kurssilla paljon hyödyllistä tietoa, mutta jo yhdessäolo ja keskustelu kaikkien kokemista ongelmista on auttanut. Hyväksyvä ja kunnioittava asennoituminen potilaaseen, ns. mielikuvaterapia on otettu kiinnostuneesti vastaan.
- Ei todellakaan tarvitse hoidettavaa aina palauttaa arkitodellisuuteen, oikaista, että olet sen ikäinen ja sinulla on niin monta lasta. Antaa vanhuksen puhua, mistä hän haluaa ja osallistua muuten keskusteluun, Aila Säteri arvioi kurssin antia.
- Parasta on se, ettemme ole enää ongelmiemme kanssa yksin. Osaamme tämän jälkeen myös paremmin hakea apua, kun sitä tarvitsemme, Jaana Taavitsainen pohtii.
Liisa Inomaa kertoo kurssilaisten itsensäkin saaneen monipuolista kuntoutusta ja terveydenhuoltoa:
- Tieto on ollut uuttaa ja mielenkiintoista, mutta meitä itseämmekin on tutkittu ja rentoutettu.
Kyselytutkimus antaa suuntaa
Kylmäkosken vanhustenhuolto on uudistumassa. Kylmäkosken sosiaalilautakunnan asettama työryhmä suunnittelee parhaillaan vanhustenhuollon parantamista. Työn pohjana on kysely, joka on tehty kaikille 137:lle kotonaan asuvalle yli 75-vuotiaalle kuntalaiselle.
Vastauksia toissa vuonna tehtyyn kyselyyn on Porkan mukaan saatu kaikkiaan 111 ja yhteenveto on valmistumassa;
- Reilusti yli 70 prosenttia vanhusten saamasta avusta tulee kotoa. Kotipalvelu toimii täällä tehokkaasti, mutta se ei ehdi kaikkialle.
Kunnassa on jo valmistunut koko kunnan vanhustenhuollon hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on laadittu laitoshuollon ja kotipalvelun yhteistyönä.
Porkka arvioi Kylmäkosken vanhustenhuollon olevan hyvin hoidettu. Vanhainkodin johtaja Aulikki Heikkilä kiittää tästä kunnan päättäjiä. Omahoitajien kurssi on vanhainkodin taannoisen oman kehittämispäivän tulosta.
- Omaishoitajien valmennuskurssi saatiin järjestettyä pienen tutkimusmäärärahan turvin. Toiminnan jatkaminen olisi tärkeää. Tarvetta näille kursseille on, sillä nytkin tulijoita olisi ollut enemmänkin.
- Uskon tämäntyyppisten kurssien siirtävän kotona hoidettavien dementiapotilaiden sijoittamista laitokseen, Aulikki Heikkilä arvioi.
Seppo Lehtonen
TOIJALAN SEUTU 7.8.1992
Henkistä tukea omaishoitajille
Dementiapotilaiden omaishoitajille tarkoitetun kurssin viisi osanottajanaista luonnehtivat Kylmäkoskella vielä tänään jatkuvaa kurssiaan työnarkomanian katkaisuhoidoksi, sillä se katkaisi hetkeksi raskaan hoitotyön. Kurssi on koko maassa ensimmäinen kunnan järjestämä nimenomaan dementiapotilaiden omaishoitajille suunnattu koulutus.
- Kurssin idea on koittaa tukea omaishoitajan jaksamista, sanoo kurssin vastuuhenkilö Suvi-Tuuli Porkka. Hän on sairaanhoitajana jo parikymmentä vuotta työkseen hoitanut vanhuksia.
Porkka osaa arvostaa dementiavanhusta kotona hoitavaa ihmistä. – Omahoitajat tekevät kauhean kallisarvoista työtä, Porkka korostaa. Heidän ahertamistaan ei aina arvosteta eivätkä he väsyneinä jaksa aina itsekään arvostaa työtään.
Omaishoitajat työskentelevät 24 tuntia vuorokaudessa käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi. Kotihoidon tuet ovat pieniä, vaikka kunnittain vaihtelevatkin. Porkka painottaakin, että omaishoitoon ei ainakaan raha houkuttele.
Liisa Inomaa, Raili Hiukkamäki, Liisa Salmi, Aila Säteri ja Jaana Taavitsainen vakuuttavat, että hoitotyön lomassa kurssi tuntuu levolta. Tosin myös intensiivisellä ja intiimillä kurssilla harrastettava omien tuntojen penkominen uuvuttaa.
Kokemukset yhdistävät
- Kaikista antoisinta on se, että on tekemisissä muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa, toteavat naiset, joista vain kaksi tunsi toisensa enne kurssia. Koulutuksessa he saavat voimia toistensa kokemuksista, tiedosta, että kukaan heistä ei ole kokemuksineen yksin.
Naiset tunnustavat, että aluksi oli hankalaa ryhtyä puhumaan omista tuntemuksistaan vieraille, mutta Porkka osasi alustaa heti maanantaina siten, että naiset innostuivat kertaamaan kokemuksiaan.
Jo ensimmäisenä päivänä he huomasivat, että puhelinnumeroiden ja osoitteiden vaihtaminen on tarpeen, jotta he voivat jutella keskenään muuallakin kuin kurssilla. Jatkossa naiset tapaavat toisiaan kuukausittain työnohjauksessa.
Henkisen tuen lisäksi naiset saavat kurssilla tietoa dementiasta sekä palveluista ja taloudellisista eduista, joita omaishoitajan on mahdollista saada. Luennoijat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Painopiste on kuitenkin hoitajien tukemisessa.
Dementia on etenevä sairaus, joten hoitajan on turha syyttää itseään taudin etenemisestä.
- Ymmärrämme, ettei vanhus tee pahuuttaan kaikkia konkeroitaan, täsmentävät naiset yleisen dementiatietouden merkitystä omassa hoitotyössään.
Huomio omiin tarpeisiin
Kurssilaisille korostetaan oman itsen hoitamista ja elämänpiirin laventamista. Omahoitaja unohtaa helposti itsensä hoitamisen keskittyessään muiden hyvinvointiin.
- Omaishoitaja muuttuu keskimäärin kolmessa vuodessa itse hoidettavaksi, kertoo Porkka tilastotietoja. Australialaisen tutkimuksen mukaan sellaiset dementiapotilaat, joiden omaiset ovat saaneet tukikurssitusta, pysyvät pidempään kotihoidossa kuin tukea vaille jääneiden hoitajien potilaat.
Sekä kansantalouden että vanhuksen kannalta on parempi olla kotona. Hoitopäivä laitoksessa tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin vanhuksen kotihoito ja vanhukset taas haluavat olla viimeiseen asti kotona.
- Omaishoitajan täytyy oppia pyytämään itselleen, Porkka tähdentää. Kurssilaisten kokemukset avunsaannista vaihtelevat. Kun yksi ei saanut kunnalta saattajaa vanhuksen lääkärissäkäyntiin, toinen ei ole ikinä apua pyytänyt ja kolmas on saanut äitinsä pari kertaa vuodessa viikoksi–kahdeksi vanhainkotiin.
Kokemukset tuollaisista parin viikon intervallihoidoista ovat kahtalaisia. Toisaalta sopeutuminen uusiin oloihin aiheuttaa vanhukselle kriisin, mutta toisaalta myös hoitajaa uhkaa syrjäytyminen, jos hän ei saa välillä lepoa.
- Kaikkien meidän vanhuksilla on kova ikävä kotiin, naiset muistavat aikoja, jolloin vanhukset ovat olleet syystä tai toisesta poissa kotoa.
Dementia yleistyy
Dementia yleistyy vanhusten määrän lisääntyessä. Naiset elävät vanhemmiksi kuin miehet, joten heitä on enemmistö dementiaa sairastavista. Kurssillakin kaikkien osanottajien hoidettavat ovat naisia.
Kylmäkoskella tehdyssä kyselytutkimuksessa vanhus itse tai hänen ympäristönsä ihmiset arvioivat 28 vanhuksen kärsivän muistihäiriöistä. Kyselyyn saapui 111 vastausta.
- Olisi ollut tarvetta kurssittaa suurempaakin ryhmää, tunnustaa Tarpiakodin johtaja Aulikki Heikkilä. Ensimmäiselle kurssille otettiin kuitenkin vain viisi omaishoitajaa juuri sen intiimiyden vuoksi.
Kylmäkoskella vanhuksen saa Tarpiakotiin lyhytaikaiseen hoitoon, Parin viikon jakso on kaikkein käytetyin, mutta tarpeen mukaan vanhuksen saa vanhainkodille pidemmäksikin aikaa.
Heikkilä arvelee, että omaishoitajan tietävät hoitomahdollisuudesta, vaikka aloite vanhuksen lyhytaikaisesta hoidosta tulee useammin kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta tai lääkäriltä kuin omaishoitajalta. Nykyistä enempäänkin hoitoon olisi Heikkilän mukaan mahdollisuuksia.
Hän toivookin, että hoitajat hakisivat omaiselle lyhytaikaista hoitoa ajoissa ennen kuin itse väsyvät. Kun kotihoidossa oleva dementiavanhus tuodaan vanhainkotiin lyhyelle jaksolle, yritetään jaksosta tehdä kuntouttava. Lääkäri tutkii vanhuksen ja tilanteen vaatiessa uusii lääkityksen. Tavoitteena on, että jakson jälkeen vanhus tulisi kotona paremmin toimeen. – kh
[Kuvateksti: Dementiavanhusta kotona hoitavat naiset ovat viisipäiväisellä kurssillaan puhuneet paljon. Kurssia vetää pöydän päässä istuva Suvi-Tuuli Porkka.]
URJALAN SANOMAT 13.8.1992
Omaishoitajan huolehdittava myös omasta kunnostaan
Kylmäkoskella on vanhusten hoivaamisessa avattu uusia uria. Kunta järjesti viime viikolla dementiapotilaiden omaishoitajille sopeutumisvalmennusta.
Viikon kurssilla annettiin omaisille sellaisia eväitä, että he jaksavat raskaassa työssään ja ymmärtävät kiinnittää huomiota myös omaan kuntoonsa.
- Nämä ovat oikeita supernaisia, kehuu Suvi-Tuuli Porkka kurssilaisiaan, joihin hän päivien mittaan on iskostanut itseluottamusta ja tietoa heidän työnsä arvosta. Jos hoidettava vanhuksen laitokseen joutuminen saadaan siirtymään vaikka vain kaksikin päivää, kertyy jo siitä säästöä kurssikulujen verran.
Porkka korostaa sitä, että kurssi on suljettu, intiimi ja luottamuksellinen. Sille otettiin tämän vuoksi mukaan vain viisi henkilöä. Kurssilaiset ovat innostuneita siitä mitä heille tarjotaan:
- On hyvä päästä joskus irrottautumaan hoitotyöstä vaikka lyhyeksikin ajaksi, kertoo Liisa Inomaa, joka kurssiviikoksi sai äitinsä tilapäiseen hoitoon vanhainkotiin.
Suomessa on sellaisia dementiapotilaita, joita hoidetaan kotona 42.000 henkilöä. Laitoksissa heitä on vielä enemmän. Dementia ei ole pelkästään vanhuusiän sairaus, kuten erheellisesti luullaan, vaan nuorimmat erään professorin potilaista ovat 1952 syntyneitä.
Dementiapotilaan vaativuudesta kertoo jotain se tutkimus, jonka mukaan vastuullisesta omaishoitajasta tulee kolmessa vuodessa itsestään potilas, ellei häntä tueta. Tässä valossa Kylmäkosken kurssi on erittäin merkityksellinen. Yksittäinen kunta ei ole aikaisemmin Suomessa järjestänyt omaishoitajille kohdistettua sopeutumisvalmennusta.
Elämäntapasuunnitelmat
Kylmäkosken sosiaalilautakunnan asettama työryhmä laatii kunnalle tavoitteellista vanhustenhoitosuunnitelmaa. Työn pohjaksi tehtiin vuonna 1990 kyselytutkimus, joka kohdistui yli 75-vuotiaisiin kodissa asuviin. Tällaisia asukkaita oli 137 ja heistä 111 vastasi kyselyyn. Kyselytulosten selvitys on meneillään.
Laitoshuollon ja kotipalvelun viranhaltijoiden yhteistyönä on laadittu vanhustenhuollon hoitoideologia. joka lähtee siitä, että hoitosuunnitelmista siirrytään elämäntapasuunnitelmiin,
- Tavoitteellisen vanhustyösuunnitelman teko jatkuu, tutkimustuloksia vertaillaan valtakunnan tasoon, jonka jälkeen ollaan valmiita tekemään konkreettisia ehdotuksia, kertoo vanhainkotipalvelukeskuksen johtaja Aulikki Heikkilä.
Kotihoidon tuki in nähty Kylmäkoskella hyvin laajana käsitteenä. Omaishoitajat on otettu huomioon Tarpiakodin henkilökunnan koulutussuunnitelmaa tehtäessä ja koulutustilaisuudet ovat olleet soveltuvin osin avoinna myös omaishoitajille.
Urjalan-Kylmäkosken kansalaisopiston vanhustyön kurssia on markkinoitu paitsi sosiaalitoimen ja terveydenhuollon viranhaltijoille, myös omaishoitajille. Osa nyt valmennuskurssilla olevista oli käynyt vanhustyön kurssin ensimmäisen puolikkaan viime keväänä.
Johtaja Aulikki Heikkilä pitää omaishoitajakurssin kokemuksia rohkaisevina.
- Ottaa kuitenkin oman aikansa ennen kuin hoitavat omaiset ymmärtävät kurssin arvon ja tajuavat, että he todella ovat oikeutettuja hakemaan ja saamaan apua.
Asiantuntevat alustajat
Sopeutumisvalmennuskurssilla oli asiantunteva joukko alustajina. Lääkäri Helly Tursa, terveydenhoitaja Marita Tuomi ja lääkintävoimistelija Kirsi Vihola opastivat kurssilaisia huolehtimaan fyysisestä terveydestään. Kansaneläkelaitoksen aluekonttorin johtaja Irja Viitanen ja sosiaalisihteeri Inna Saarikivi kertoivat taloudellisen puolen eduista ja palveluista, joita dementiapotilaan on mahdollista saada. Johtava ylihoitaja Tarja Raitis antoi kurssilaisille ohjausta henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen ja kurssin vetäjä Suvi-Tuuli Porkka vastasi osuudesta, jonka tarkoituksena oli perehdyttää osanottajat dementiaan ja sen hoitamiseen.
Kurssin jatkoksi järjestetään omaishoitajille kuukausittainen työnohjaus, mikä myös on aivan uutta. Kurssin käyneet saavat tukea myös toisistaan.
[Kuvateksti artikkelin alussa: Kurssin ohjaaja Suvi-Tuuli Porkka (vas.) ja osanottajat Liisa Inomaa, Jaana Taavitsainen, Liisa Salmi, Aila Säteri ja Raili Hiukkamäki.]
[Kuvateksti artikkelin lopussa: Omaishoitajat ovat oikeutettuja hakemaan ja saamaan apua työhönsä, sanoo Tarpiakodin johtaja Aulikki Heikkilä.]
PIRKANMAAN SANOMAT 24.8.1992
PS.
Kylmäkoskella on järjestetty dementiapotilaiden omaishoitajille sopeutumisvalmennuskurssi, jollaista ei aikaisemmin ole mikään yksittäinen kunta Suomessa järjestänyt. Viikon kestävälle kurssille osallistui viisi dementiapotilasta kotona hoitavaa naista. Yksi kurssin tavoitteista oli se, että hoitaja itse oppisi arvostamaan tekemäänsä raskasta työtä ja että hän ymmärtäisi pitää huolta myös omasta kunnostaan.
Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä
Jos asia on mielestäsi tärkeä, jaa kirjoitus tästä:
