AURINGONLASKUOIREYHTYMÄ

Auringonlaskuoireyhtymä, Sundowning tai Late-day confusion on neurologinen ilmiö, jossa muistisairas vanhus kokee iltapäivästä tai alkuillasta alkaen voimakasta hämmennystä ja levottomuutta. Tapahtumaa on kuvattu jopa myrskyksi aivoissa ja tilaksi, joka muistuttaa painajaista.

• Tärkeintä on muistaa, että muistisairas vanhus ei oireiden yllättäessä ole tahallaan hankala. Hän ei vain voi hyvin!

Kun tilanne menee ohi, vanhus ei muista kokemastaan tai tekemästään mitään ja asiaan on hyödytöntä palata.

Noin joka viides muistisairas vanhus saa oireita satunnaisesti tai jopa joka päivä. Auringonlaskuoireyhtymä liittyy yleisimmin Alzheimerin tautiin, mutta sitä esiintyy myös muissa muistisairauden muodoissa. Oireita voi esiintyä missä tahansa sairauden vaiheessa, mutta ne ovat yleisempiä jo hieman pidemmälle edennyttä sairautta potevilla vanhuksilla.

• Auringonlaskuoireyhtymä ei ole sairaus, vaan joukko oireita, eikä sen tarkkaa syytä tiedetä.

Auringonlaskuoireyhtymän oireet

Auringonlaskuoireita esiintyy nimensä mukaan tavallisimmin päivänvalon hämärtyessä, mutta myös muulloin ja ne voivat jatkua pitkälle yöhön.

• Oireet voivat olla hyvin häiritseviä, kuten voimakasta kiihtyneisyyttä, levottomuutta, pelkoa, surua, hämmennystä, ärtymystä tai masennusta.

Auringonlaskuoireet voivat vaikuttaa vanhuksen muistiin, ajatteluun, persoonallisuuteen, päättelyyn ja mielialaan. Ne saavat vanhuksen tuntemaan, että hän on väärässä paikassa.

Rouva J. alkoi aina iltapäivisin pakata tavaroita. Hän saattoi ottaa taulun seinältä ja kukan ikkunalaudalta ja pyrkiä ne mukanaan ulos osastolta. Hän oli aivan vakuuttunut siitä, että hän “ei ehdi mukaan”.

Vanhus voi olla levoton, pyrkiä lähtemään, vaeltaa ilman päämäärää tai seurata hoitajaa ahdistuneena ja itkuisena. Vanus saattaa olla hyvin kiihtynyt ja hänellä voi olla hallusinaatioita tai harhaluuloja. Pahimmillaan hän voi huutaa ja olla jopa väkivaltainen.

• Vanhukselle epätyypillinen käyttäytyminen johtuu aivoissa tapahtuneista muutoksista, jotka aiheuttavat hallitsemattomia tunteita ja tekoja.  

Mistä auringonlaskuoireyhtymä johtuu ja mikä oireet laukaisee?

Tutkijat uskovat, että Alzheimerin tauti aiheuttaa hermoston rappeutumista, joka johtaa "aivojen biologisen kellon" toimintahäiriöön. Se puolestaan aiheuttaa häiriöitä vuorokausirytmiin, jolla on tärkeä rooli käyttäytymisen säätelyssä.

• Syitä auringonlaskuoireyhtymään ei vielä ymmärretä riittävän hyvin, mutta näyttää siltä, että muutamat tietyt asiat tekevät siitä todennäköisemmän.

Pohjoisen maamme talvinen hämäryys ja kaamos altistavat muistisairaat auringonlaskuoireille. Useiden tutkimusten mukaan oireet ovat yleisempiä ja pahempia syys- ja talvikuukausina, kun päivät ovat lyhyitä.   

Auringonlaskuoireita voivat pahentaa riittämättömän auringonvalon lisäksi esimerkiksi henkinen ja fyysinen väsymys, nälkä, jano tai muut tyydyttämättömät fyysiset tarpeet.

Myös monet muut tekijät kuten uniapnea, ummetus tai virtsatietulehdus, kipu, meteli tai väenpaljous saattavat toimia laukaisijana.  Syynä sekavuuteen voi olla myös lääkkeiden sivuvaikutus.

Vieraan ympäristön ja liian tapahtumarikkaan päivän, huonon näön ja varjoja aiheuttavan valaistuksen, heijastavien pintojen ja heikon kuulon on todettu aiheuttavan oireita.

• Melkein mikä tahansa tapahtuma tai muutos vanhuksen ympäristössä tai rutiineissa voi laukaista auringonlaskuoireet.

Oireiluun johtavan stressin voivat aiheuttaa myös sinnikäs kysely, johon vanhus ei osaa vastata tai esimerkiksi hoitotoimenpide, jota hän pelkää. Myös yksinäisyyden tunteella ja vähillä kontaktilla muihin ihmisiin on merkitystä.  

Mistä apu?

National Institute of Aging ja Alzheimer’s Association ovat yksimielisiä siitä, että vanhuksen uni-valverytmin ja unen laadun parantaminen saattaa vähentää tai jopa ehkäistä auringonlaskuoireiden esiintymistä.

Ne ohjeistavat muistisairaasta huolehtivaa henkilöä:

• altistamaan muistisairas auringonvalolle päivittäin joko viemällä hänet ulos tai ohjaamalla istumaan ikkunan viereen,

• järjestämään vanhukselle fyysisesti aktiivista toimintaa joka päivä,

• pitämään päiväunet lyhyinä ja välttämään myöhäisiä päiväunia,

• pitämään päivärutiinin säännöllisenä,

• tarjoamaan kofeiinipitoisia juomia vain aamupäivällä,

• tarjoamaan isomman aterian lounaalla ja pienemmän illallisella,

• välttämään alkoholijuomien tarjoamista,

• välttämään stimuloivaa toimintaa iltapäivällä ja illalla sekä

• huolehtimaan vanhuksen riittävästä yöunesta.

Tärkeintä on aina tarkistaa, onko vanhus mahdollisesti sairas tai onko hänellä kipuja, katsoa kiristävätkö vaatteet ja huolehtia, että hän on saanut riittävästi juotavaa… Aivan samoin kuin toimitaan jokaisen muunkin vanhuksen kanssa.

Jos päivä on ollut vanhukselle rauhaton, raskas tai jokin asia on järkyttänyt häntä, hänen rauhoittamiseensa on viisasta kiinnittää tavallista enemmän huomiota. Juttelu, lämmin kosketus tai vaikka hyräily päivälevolle mennessä tai iltatoimien lomassa edistävät vanhuksen rauhoittumista ja unen saantia.

Yövalo voi lisätä yöllä heräilevän vanhuksen turvallisuudentunnetta, mutta aina sekään ei toimi niin kuin on ajateltu.

Yöhoitaja käveli vanhainkodin käytävällä. Hän näki silmäkulmastaan isojen saappaiden vilahtavan rappukäytävän yläpäässä ja katoavan seuraavaan kerrokseen. Hoitaja lähti kiireesti saappaiden perään ja löysi yläkerrasta palomiehen täysissä tamineissa. Yläkerran asukas oli soittanut palokunnan, kun oli nähnyt huoneensa ovipielessä liekkejä. “Liekit” osoittautuivat huoneen yövaloksi.

Muistisairaan hoitajaa neuvotaan suosimaan pehmeää musiikkia ja luonnonvaloa, tuttuja esineitä ja valokuvia. Lääkärissä käynnit ja muut päivärutiinista poikkeavat toiminnot kannattaa sopia aamupäivälle, jolloin vanhus jaksaa paremmin. Illat on viisasta rauhoittaa meteliltä ja liian jännittäviltä televisio-ohjelmilta.

Muutamat tutkimukset viittaavat siihen, että pieni melatoniiniannos saattaa helpottaa oireilua, mutta siitä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Myös kirkasvalolampuilla on todettu olevan myönteinen vaikutus.

Auringonlaskuoireiden puhjetessa hoitavaa henkilöä neuvotaan olemaan mahdollisimman rauhallinen, puhumaan hitaasti ja vakuuttelemaan vanhukselle, että hän on turvassa ja apu on lähellä.

Kiihtyneen vanhuksen huomion voi yrittää saada kiinnitetyksi muuhun asiaan esimerkiksi kevyellä ja hellällä kosketuksella, tarjoamalla välipalaa tai laittamalla musiikkia soimaan.

Turhautumista ei pidä näyttää ja riitely vanhuksen kanssa on turhaa. Tilanteen eskaloitumista aiheuttavista hillitsemisyrityksistä on luovuttava, ellei vanhuksen toiminta ole vaaraksi hänelle itselleen tai muille ihmisille.

Vakava oireilu on otettava puheeksi lääkärin kanssa ja pyydettävä apua. Auringonlaskuoireiden hoitoon on olemassa lääkkeitä, mutta niihin ei pitäisi turvautua ennen kuin kaikki muut keinot on kokeiltu.

Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä.

Lisätietoa mm.

Alzheimer’s Association: https://bit.ly/410fUPi    

Harvard Medical School (2021). Alzheimer's Disease: A guide to diagnosis, treatment, and caregiving. USA, MA, Boston: Harvard Health Publishingin.

National Institute of Aging: https://bit.ly/4kjdfJE    

Wirth, J. (26.7.3023). What Is Sundown Syndrome? Symptoms, Causes And Treatment. https://bit.ly/41q9law  

Jos asia on mielestäsi tärkeä, jaa kirjoitus tästä: