MUISTISAIRAS VANHUS JA KATEUS
Kateus on hyvin inhimillinen tunne, joka syntyy halusta osata, omistaa tai saavuttaa jotain, mitä toisella on. Kateutta esiintyy jossain muodossa kaikissa ihmissuhteissa ja yhteisöissä.
Ongelmia kateus aiheuttaa silloin, kun ihminen ei tunnista omaa kateuttaan ja toimii sen synnyttämien negatiivisten tunteiden ja yllykkeiden mukaan.
Mistä kateudessa on kysymys?
Kateudessa on aina kysymys oman itsen vertaamisesta toiseen ihmiseen. Etchegoyen ja muut (1987) toteavat, että kadehtimisen taustalla on oltava jonkinlaista ihailua kadehdittua henkilöä kohtaan.
Ihminen voi olla kateellinen tietoisesti tai tiedostamattaan (Kauranen 2015). Pahimmillaan kateus pilaa ihmissuhteet, mutta parhaimmillaan se auttaa ihmistä oivaltamaan mikä hänelle on tärkeää ja mitä hän elämältään toivoo.
Kateus on moniselitteinen psykologinen ilmiö ja sen yhteydessä puhutaan usein ahneudesta, mustasukkaisuudesta ja itsetunnosta.
Kateus ja ahneus liittyvät toisiinsa. Kateellinen ihminen on kyltymätön, hän haluaa aina lisää, eikä ole koskaan tyytyväinen.
Mustasukkaisuus eroaa kateudesta siten, että mustasukkainen pelkää menettävänsä sen, mikä hänellä jo on ja hänelle kuuluu (Klein 1992).
Kateudessa on aina kysymys asioista, jotka ovat hyvin merkityksellisiä ihmisen itsetunnolle ja itsearvostukselle.
Tunteet kulkevat käsi kädessä, eikä niiden tarkassa erittelyssä ole mieltä. Tärkeintä on, että hoitava henkilö ymmärtää muistisairaan vanhuksen voivan kärsiä tunteistaan.
Kun herra S. tuli tapaamaan vaimoaan omana syntymäpäivänään, hoitaja onnitteli häntä ja halasi. Halatessaan hoitaja tavoitti vaimon tuskaisen katseen ja tajusi tilanteen. Hän riensi halaamaan myös vaimoa ja onnitteli tätä upeasta aviomiehestä.
Kateuteen liittyy usein myös katkeruutta. Se on tyytymättömyyttä omaan elämään ja syntyy ihmisen kokemista loukkauksista, pettymyksistä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Katkeruuteen ei kuitenkaan aina liity vertailua toisiin ihmisiin.
Kaurasen (2015) siteeraama Segal toteaa, että jokainen ihminen elää koko elämänsä ajan niin sanotun normaalin kateuden kanssa. Pureva ja tuhoava kateus antavat ”oikeuden” sivuuttaa, pilata tai jopa sabotoida kateuden kohdetta. Kreeger puolestaan kuvaa kateuden rakentavaa muotoa todeten, että se ilmenee ”haluna liittyä siihen hyvään, mitä tunnistaa toisella olevan ja rakentaa sitä yhdessä”.
Miten kateus syntyy?
Nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen on osittain sanaton ja tiedostamaton inhimillinen perustarve ja sen puute altistaa tuskalliselle vaille jäämisen kokemukselle. Huonommuuden tunne ja häpeä johtavat helposti kateuteen. Ne ovat myös tunteita, joita ihminen yrittää peittää ja salata.
Kateuden syntyminen liittyy ihmisen varhaislapsuuden kokemuksiin siitä, mitä hän on halunnut ja tarvinnut, mutta jäänyt paitsi. Jo elämän ensimmäiset kateuden kokemukset vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee vielä aikuisenakin vertailun ja kilpailun.
Rita (2024) lainaa Bettelheimia ja Schalinia kirjoittaessaan sisarkateudesta. Sen lähteinä ovat lapsen tunteet vanhempiaan kohtaan ja huoli siitä, että ei pysty kilpailemaan heidän rakkaudestaan. Lapsi kadehtii sisaruksiaan, joilla on jotain sellaista, mitä hänellä itsellään ei ole.
Rouva M. kertoi itkien useita tarinoita siitä, kuinka hän oli saanut ansaitsemattomia selkäsaunoja pikkuveljen kiusanteon vuoksi. Pikkuveljen versio tapahtumista oli aina painanut vaa’assa enemmän.
Nuoruudessa kateuden tunne kasvaa pettymyksistä ja huonoista kokemuksista. Sitä karttuu myös myöhemmin, esimerkiksi työelämässä, mikäli ihminen ei ponnisteluistaan huolimatta saa ansaitsemaansa huomiota tai palkkiota, tai ne menevät väärälle henkilölle.
Etchegoyen ja muut (1987) lainaavat Bionia, joka toteaa, että kyvyttömyys sietää turhautumista herättää katkerimman kateuden.
Kateuden ja turhautumisen suhde on kaksisuuntainen. Turhautuminen herättää kateutta ja kateus turhautumista.
Ikääntymisen myötä kateutta ”aiheuttavien” henkilöiden piiri yleensä pienenee, kunnes se taas laajenee hoitopaikkaan siirryttäessä. Siellä hoitajat ja muut asukkaat tarjoavat kateudelle alttiille vanhukselle mittavan ärsykekokoelman.
Olipa kateuden tunne syntynyt milloin tai miten tahansa, käsittelemättömänä se nousee pintaan yhä uudelleen. Tunteen vastaanottajiksi päätyvät muistisairasta hoitavat henkilöt ja muut hoidettavana olevat vanhukset.
Muistisairaan vanhuksen kateus
On väärin olettaa, että muistisairas vanhus ei tunne kateutta. Hän voi kilpailla nykypäivän ihmisten huomiosta, tai kantaa kaunaa menneisyyden henkilölle, jolta ei saanut sitä mitä kaipasi ja tarvitsi.
Kohtaamattomuuden jättämät jäljet ovat kipeitä vielä vanhuudessa.
Muistisairauden myötä sovinnaiset käyttäytymismallit menettävät merkitystään ja vanhus ilmaisee estoitta myös hyvin varhaisia kokemuksiaan ja traumojaan. Läpielämisprosessissa käsitellään aina myös kateutta.
Kateuteen ja vaille jäämisen tunteisiin liittyy monia muita tunteita: epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, pettymystä, katkeruutta, surua tai jopa vihaa.
On hyvä ymmärtää, että ihmisen varhaiset kokemukset kuuluvat mielen tiedostamattoman alueeseen, joka ei ole looginen ja järjellä hallittavissa.
Reenkola (2020) kirjoittaa, että kateus on vihainen tunnetila, joka nostaa päätään tietoisissa tai tiedostamattomissa vertailuissa toiseen ihmiseen. Hän liittää häpeän ja koston läheisesti yhteen kateuden kanssa ja on hahmotellut kateuden kompassia, jonka suuntimina ovat vetäytyjä, välttäjä, hyökkääjä ja sisäinen kadehtija.
Omaiset, hoitajat tai muut hoidettavana olevat vanhukset eivät aina edes huomaa, että joku kadehtii heitä. Hyökkääjä ei kuitenkaan jää huomaamatta.
Hyökkääjä on kateuden kohteen kimpussa ja pyrkii pilaamaan tai tuhoamaan tämän. Väheksymällä, halveksimalla ja mitätöimällä tätä kateellinen ihminen tähtää oman kateuden tunteensa lievittämiseen. (Reenkola 2020.)
Herra F. oli pahasuinen vanhus, joka piti hoitajat varpaillaan. Hän kävi lyhyen ajan sisällä hiljaiseksi ja vetämättömäksi. Kun näyttöä fyysisestä sairaudesta ei löydetty, pääteltiin, että hän on masentunut. Häneen alettiin kiinnittää enemmän huomiota ja määrättiin kuuriluonteinen kevyt lääkitys. Muutaman viikon kuluttua hän oli taas oma itsensä.
Negatiivisesti koettu ja suunnattu kateus voi vähitellen johtaa vanhuksen masentumiseen. Hän voi vetäytyä vuorovaikutuksesta, vältellä kohtaamisia ja tyytyä kadehtimaan hiljaa itsekseen.
Mikäli muistisairas vanhus päätyy vaatimaan sitä, mikä hänelle mielestään kuuluu, hän tarvitsee avukseen toisen ihmisen, kuulijan tai symbolihenkilön.
Vanhus voi purkaa kuulijalle kokemaansa tai kohdistaa symbolihenkilöön tunteidensa koko kirjon. Tätä ei aina ymmärretä ja vanhuksen toimintaa pidetään ilkeänä ja henkilökohtaisena. Muistisairas voi tavoitella huomiota lähes kaikin mahdollisin tavoin, mielistelystä kiukutteluun – ja kaikista niistä paistaa läpi suru ja särkynyt sydän.
Rouva K. kuvaili hoitajille isäänsä ja kertoi tämän olleen ”julma mies, joka ei koskaan ottanut syliin, eikä koskaan tuonut tuliaisia”.
Muistisairaan vanhuksen tuntema kateus voi palvella yksinkertaisesti vain menneisyyden käsittelemättömien tapahtumien läpielämistä. Se saattaa myös liittyä nykypäivän tapahtumiin. Hoitoyhteisöissä esiintyy usein kilpailua hoitajien seurasta tai suosiosta, ja vanhus voi myös panna merkille muiden osakseen saaman huomion ja kadehtia sitä.
Rouva K. vaati, että hoitajat syöttävät häntä, koska muitakin syötetään.
Kateuteen taipuvainen vanhus saattaa korostaa omaa hyvää elämäänsä, menestymistään, osaamistaan tai onneaan. Kilpailijaksi koettu henkilö voidaan myös yrittää mitätöidä, nolata tai alistaa.
Neiti I. istui päiväsalissa ja kuiskutteli kuuluvasti vierustoverilleen ikäviä kommentteja ohi kulkevien potilastovereiden ja hoitajien vaatetuksesta, liikakiloista ja hiuksista.
Vaikka kateuden ilmaisut liittyvät muistisairauden etenemisen myötä yhä vahvemmin hyväksytyksi tulemisen, turvallisuuden ja huolenpidon kaipuuseen, myös omistamiseen liittyvät asiat voivat olla merkityksellisiä.
Osastolle saatiin vanha Singer-ompelukone ja se vietiin päiväsaliin. Osastolla oli kuitenkin kaksi vanhusta, joiden välille syntyi sovittelematon kiista siitä, kenen ompelukone oli. Riitely yltyi niin pahaksi, että kone oli vietävä pois.
Klein (2022) toteaa, että kateuden kokemus voi olla myös voimakas ruumiillinen elämys.
Rouva M. hätkähti, ja hänen kätensä puristuivat nyrkkiin, kun potilastoveri koski ”hänen Singeriinsä”. Rouva puhisi ja tärisi rynnätessään puolustamaan omaisuuttaan.
Muistisairas vanhus voi vaille jäämisen paikkaamisyrityksen sijaan valita koston kadehtimalleen henkilölle. Kateellinen ihminen ei juuri ole oikeudenmukainen, ja hänen käytöksensä voi olla hyvin säälimätöntä.
Muistisairas rouva K. ei sietänyt sitä, että muut vanhukset eksyivät hänen huoneeseensa. Kun niin kävi, rouva K. säntäsi käytävälle ja huusi hoitajia auttamaan ”kun se hullu tuli minun huoneeseeni”. Hän vaati myös, että “hullujen hyysäämisen on loputtava”.
Mikä avuksi?
Muistisairaan vanhuksen kateus voi kertoa jostain tärkeästä ja käsittelyä vaille jääneestä asiasta menneisyydessä. Kaikkia vanhuksen tunteita ja tunnereaktioita ei kuitenkaan voi selittää yksinomaan menneisyyden tapahtumilla.
Muistisairasta hoitavan henkilön on osattava aina suhteuttaa vanhuksen tunnereaktiot kohtaamisen tai ympäristön tapahtumiin.
Muistisairaan vanhuksen käyttäytymisen tarkka erittely ei ole tärkeää, eikä aina mahdollistakaan. Häntä hoitavan henkilön on pidettävä huoli, että ei leimaa vanhuksen käytöstä joksikin, mitä se saattaisi olla hänelle itselleen.
Tärkeintä on keskittyä vastaanottamaan vanhuksen ilmaisemat tunteet ja auttaa häntä läpielämään kokemaansa. Muistisairas vanhus tuntee silloin tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Turvallisessa hoitosuhteessa kateuden ja vaille jäämisen kokemus voi helpottua. Hoidettavan on kuitenkin kyettävä havaitsemaan hoitajan empaattisuus, jotta sillä olisi vaikutusta.
Ei riitä, että hoitaja tuntee sisällään jotain, se on osattava myös ilmaista sanoin, kehonkielellä, äänenpainoilla tai esimerkiksi asennoilla. (Riess & Neporent, sit. Kauranen 2009.)
On tärkeää ”kuitata” sanallisesti, että on kuullut, mitä vanhus sanoo. Ei tarvitse olla samaa mieltä ja silti voi todeta: ”Kuulen sinun sanovan, että...” ”Ymmärränkö oikein, että…” Empatia on taito, jota voi aina oppia lisää. (Riess & Neporent, sit. Kauranen 2009.)
Kateus työryhmässä
Tärkein ihminen hoitoyhteisössä on haavoittuvassa asemassa oleva muistisairas vanhus. Työryhmässä heräävät kateuden tunteet on kanavoitava niin, että vanhus tai häntä hoitava työtoveri ei kärsi niistä.
Tenhunen (2019) muistuttaa, että kateuden avulla ihminen voi tunnistaa toisessa olevan hyvän ja tavoitella sitä myös itselleen. Positiivisesti kateellinen ihminen tekee sen vahingoittamatta toista ja kehittääkseen itseään.
Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen voi kääntää kateuden ihailuksi ja positiiviseksi palautteeksi (Tenhunen 2019).
Kateus ja muut negatiivisina pidetyt tunteet voivat olla työyhteisössä myös merkki siitä, että on aika muuttaa asioita. Ne voivat auttaa kirkastamaan hoitoyhteisön tavoitteita ja laittamaan sen prioriteetit uuteen uskoon.
Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä.
Lisätietoa mm.
Etchegoyen, R. H., Lopez, B. M. and Rabih, M. (1987). On Envy and How to Interpret it. The International Journal of Psychoanalysis, 68:49–60.
Kauranen, A. (2009). Tuhoavat voimat ryhmässä. Teoksessa H. Lindroos & U. Segercrantz (toim.), Yksilöksi ryhmässä (s. 143–152). Helsinki: Palmenia Helsinki University Press.
Kauranen. A. (2015) Kasvokkain ryhmässä – kohtaamisen mahdollisuus. Jäsenlehti 2/2015. Helsinki: Ryhmäanalyysiyhdistys.
Klein, M. (1992). Kateus ja Kiitollisuus. Helsinki: Yliopistopaino.
Klein, M. (2022, 2. painos). Kateus ja kiitollisuus. Teoksessa I. Kantanen & M. Schulman (toim.), Mielen mosaiikki: rakkauden, vihan, kateuden ja kiitollisuuden dynamiikka. Helsinki: Therapeia-säätiö.
Reenkola, E. (2020). Kateus. Helsinki: Minerva.
Rita, N. (2024). Kateuden kasvot Tuhkimo-tarinassa. Kansansadut mielen syvissä kerroksissa. Psykoterapia, 43(2), 95–107.
Tenhunen, T. (2019). Kateus ja Kilpailu. Ryhmäilmiöt II, koulutusmoniste. Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus, MIELI ry.
Jos asia on mielestäsi tärkeä, jaa kirjoitus tästä:
