SÄRKYNEEN SYDÄMEN OIREYHTYMÄ

Itsekin jo ikääntynyt tytär halusi tietää, miksi hänen aiemmin terve äitinsä menehtyi pian isän kuoleman jälkeen. Hoitopaikan henkilökunta oli selittänyt tapahtunutta sillä, että äidin sydän oli särkynyt.

Särkyneen sydämen, eli takotsubon oireyhtymä on vasta 1990-luvulla tunnistettu sairaus ja sitä koskeva tieto päivittyy jatkuvasti. Vuosien varrella tehdyt lukuisat tutkimukset ovat todistaneet vääräksi mm. oireyhtymän kytköksen psyykkiseen sairauteen, psykosomatiikkaan tai ”ylitunteellisuuteen”.

• Hoitohenkilökunnalla on tärkeä rooli oireiden tunnistajana ja oireilevan henkilön hoitoon ohjaajana.

Mikä särkyneen sydämen oireyhtymä on?

Särkyneen sydämen oireyhtymän kuvasivat ensimmäisenä japanilaiset Dote ja muut (1991). Sairaus sai nimensä mustekalan pyydystämiseen käytetystä ansasta, takostubosta, jonka muotoiseksi särkyneen sydämen todettiin muuttuneen. Tämä peruste sairauden nimelle ei uudempien tutkimusten mukaan ole osuva, sillä sairaus aiheuttaa sydämen muotoon myös muunlaisia muutoksia (Dong & muut 2023).

Griffinin ja Loguen (2009) lainaamat tutkijat kuvaavat särkyneen sydämen oireyhtymän korjautuvaksi vasemman kammion toimintahäiriöksi, jonka äkillinen stressi laukaisee myös henkilöillä, joilla ei ole aiempia sydänsairauksia. Sen oireet ja lääketieteelliset löydökset muistuttavat akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän oireita.

Lalji ja muut (2014) toteavat, että tokotsubon oireyhtymä on uusi kliininen sairaus, jota todetaan erityisesti vaihdevuodet ohittaneilla naisilla äkillisen emotionaalisen tai fysiologisen stressin jälkeen. Noin 70 %:lla potilaista laukaiseva tekijä on ilmennyt vuorokauden sisällä ennen oireiden alkamista (Casagrande & muut 2021).  

American College of Cardiology ja American Heart Association ovat tunnustaneet tokotsubon ”ainutlaatuiseksi palautuvan kardiomyopatian muodoksi” (Bybee ja Prasad 2008).

Miksi sydän särkyy?

Lateefin (2010) mukaan särkyneen sydämen oireyhtymän laukaisee usein voimakas emotionaalinen stressi, kuten suru, pelko, äärimmäinen viha tai jopa voimakas yllätys tai fyysinen stressi.

Casagrande ja muut (2021) lisäävät listaan mm. fyysisen trauman, aivovamman ja leikkauksen. He huomauttavat myös, että sekä negatiiviset että positiiviset elämäntapahtumat saattavat vaikuttaa oireyhtymän syntyyn. Ratkaisevaa ei välttämättä ole laukaisevien tekijöiden luonne, vaan yksilöllinen havainto ja reaktio laukaiseviin tapahtumiin.

• Lähes kolmanneksella sairastuneista ei ole selvää laukaisevaa tekijää (Templin & muut, sit. Dong & muut 2023.)

Yleisiä stressin syitä ja särkyneen sydämen aiheuttajia ovat läheisen kuolema, rajut riidat tai ihmissuhteiden menetykset. Oireet johtuvat stressihormonien (adrenaliini, noradrenaliini ja dopamiini) erittymisen äkillisestä lisääntymisestä. Lisämunuaisten erittämien epinefriinin ja noradrenaliinin vapautuminen aiheuttaa sairastuneessa taistele tai pakene -reaktion. (Marina 2017.)

• 94 % sairastuneista on ikääntyneitä naisia (Griffin & Logue 2009).

Marinan (2017) mukaan vaihdevuodet ylittäneiden naisten suurempi alttius särkyneen sydämen syndroomalle johtuu estrogeenireseptoreiden suojaavan vaikutuksen menetyksestä.

Laceyn ja muiden (2014) tutkimuksessa ei löytynyt yhteyttä psykiatristen sairauksien ja oireyhtymän kehittymisen välillä. Tutkituista kymmenestä psykiatrisesta riskitekijästä vain ”neuroottisuus” erosi merkitsevästi särkyneen sydämen oireyhtymää sairastavien ja terveiden osallistujien välillä.

• Henkilöille, joilla on jo aiemmin ollut psyykkistä oireilua, on kuitenkin hyvä hankkia terapeuttista tukea somaattisen lääketieteellisen hoidon ja toipumisen tueksi.

Särkyneen sydämen oireet ja ennuste

Viime vuosina takotsubo-tapausten määrä on jatkuvasti kasvanut. Yhdysvalloissa ja Euroopassa se on nykyään yleinen diagnoosi, joka on otettava huomioon, kun henkilöllä ilmenee sydänoireita. (Sinning & muut 2010.)

Laljin ja muiden (2014) lainaamat tutkijat kuvaavat särkyneen sydämen oireina esimerkiksi rintakipua, hengenahdistusta, selkäkipua, pahoinvointia ja väsymystä.

Oireet voivat olla hyvin samanlaisia kuin sydäninfarktissa ja ne ilmaantuvat minuuttien tai tuntien kuluessa voimakkaan psyykkisen tai fyysisen stressin jälkeen.

• Hoitohenkilökunnan ei pidä pelotella leskeksi jäänyttä puolisoa tai menehtyneen vanhuksen lapsia. Heille on kuitenkin hyvä kertoa, että tunne “sydämen särkymisestä” on aivan riittävä ja aiheellinen syy mennä lääkärin vastaanotolle.  

Lääkärin tutkimus on tarpeen, sillä kyseessä voi olla myös ”oikea” sydäninfarkti, eikä oireilevaa henkilöä tutkimatta voi luottaa siihen, että kyseessä on ”vain” särkynyt sydän. Olipa kyseessä kumpi tahansa, molemmat vaativat varhaista tunnistamista ja välitöntä hoitoa (Griffin & Logue 2009).

Dongin ja muiden (2023) lainaamien tutkijoiden mukaan tuoreemmat tiedot osoittavat, että takostubo-potilailla on samanlainen ​​komplikaatioiden ja kuoleman riski kuin akuutista sepelvaltimo-oireyhtymästä kärsivillä potilailla.

• Vaikka särkynyt sydän voi olla hengenvaarallinen, asianmukaisesti hoidettuna jopa kriittisesti sairas potilas voi toipua nopeasti ja täydellisesti (Griffing & Logue 2009).

Emilyn, Saran ja Williamin (2008) mukaan kuolleisuus särkyneen sydämen oireyhtymään sairastuneilla on 3,2 %. Kuolema on harvinainen, mutta sydämen vajaatoimintaa esiintyy noin 20 prosentilla potilaista. (Marina 2017.)

Latibin ja muiden (2009) lainaamien tutkijoiden mukaan särkyneen sydämen oireyhtymän ennuste on yleensä hyvä. Noin kolmanneksella potilaista oireet häviävät itsestään ja toipuminen tapahtuu tavallisesti viikossa. Loputkin toipuvat 1–3 kuukauden kuluessa. Uusiutumisriski vaihtelee 2–10 %:n välillä ja pitkän aikavälin ennuste on yleensä erinomainen. Useimmiten potilaat toipuvat täysin.

Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä.

‍

Lisätietoa mm.

‍Bybee, K., & Prasad, A. (2008). Stress-related cardiomyopa thy syndromes. Circulation, 118, 397–409.

Casagrande, M., Forte, G., Favieri, F. et. al. (2021). The Broken Heart: The Role of Life Events in Takotsubo Syndrome. J. Clin. Med. 2021, 10, 4940.

Dong, F., Yin, L., Sisakian, H. et. al. (2023). European Heart Journal (2023)44, 2244–2253.               

Dote, K., Sato, H., Tateishi, H. et. al. (1991). Myocardial stunning due to simultaneous multivessel coronary spasms: a review of 5 cases. J Cardiol. 1991;21:203-214.

Emily, E. M., Sara, W. J. & William, K. M. (2008) Takotsubo Cardiomyopathy: A case series and review of literature. West J Emerg Med 9(2): 104–111.

Griffin, S. & Logue, B. (2009). Clinical Article Takotsubo Cardiomyopathy: A Nurse’s Guide. CriticalCareNurse Vol 29, No. 5, October 2009, 32–42.

Lalji, A., Masonm R. & Jayasinghe R. (2014). Takotsubo’s Paradox. Journal of Clinical Trials in Cardiology 1–4.       

‍Lacey, C., Muldera, R.  Bridgmanb, P. et al, (2014). Broken heart syndrome — Is it a psychosomatic disorder? Journal of Psychosomatic ResearchVolume 77, Issue 2, August 2014, 158–160.

Lateef, F. (2010). The "broken heart sydrome": you're likely to have it only once! Singapore Med J 2010, 51(4) 76–78.

Latib, A.. Ielasi, A., Montorfano, M. & Colombo, A. (2009). Broken heart syndrome: tako-tsubo cardiomyopathy. CMAJ May 12, 180(10), 1033–1034.

Marina, S.  (2017). Tako-Tsubo Cardiomyopathy (Broken-Heart Syndrome). Journal Cardiol & Cardiovasc Therapy 2017; 2(5): 555597.

Sinning, C. R., Keller, T., Abegunewardene, N. & Munzel, T. (2010). Tako-Tsubo syndrome: Dying of a broken heart? Clinical Research in Cardiology 99:771–780.

‍

Jos asia on mielestäsi tärkeä, jaa kirjoitus tästä: