INTUITIO MUISTISAIRAAN KOHTAAMISESSA

Muistisairasta hoitavaa henkilöä kehotetaan toimimaan intuitioonsa luottaen. Vaikka intuitiota ei osata tarkasti määritellä, sen tiedetään olevan erityisesti sosiaalisen kanssakäymisen ja kommunikaation kannalta korvaamatonta.   

Mitä intuitio on?

Intuitio jo sanana johtaa usein koko käsitteen torjumiseen tai huuhaaksi leimaamiseen. Neurologiset tutkimukset tukevat kuitenkin ajatusta, että ihminen kerää elämänsä alusta asti alitajuista sanatonta tietoa, joka vaikuttaa hänen toimintaansa.

Intuitio on tiedostamattomien prosessien tulos, joka syntyy kertyneen tiedon ja kokemuksen pohjalta. Se sijaitsee ei-kielellisessä implisiittisessä muistissa, tavallaan tiedostettujen ajatusten, tunteiden ja muistojen ”alla”.  

• Ihmiselle on tyypillistä ajatella aina ensin intuitiivisesti, ja tätä seuraa viiveellä tietoinen rationaalinen ajattelu.

Intuitio-sanalla voidaan Raamin (2015) mukaan viitata muun muassa varmuuden tunteeseen, näppituntumaan sekä ajatteluprosessin lopputulokseen kuten oivallukseen.

Intuition tasot

Johnson (2014) jakaa intuition kahteen eri tasoon. Ensimmäistä tasoa hän kuvaa ahaa-elämykseksi, jolloin ihminen yhtäkkiä ymmärtää ratkaisun ongelmaan tai näkee asiat uudessa valossa. Toinen taso on ennakoiva intuitio. Sen avulla ihminen synnyttää aavistuksen, arvauksen tai oletuksen.

Rouva H. touhusi kaikessa rauhassa omassa keittiössään, kun hänelle tuli kummallinen olo. Pöydän päässä istuva muistisairas puoliso katsoi häntä oudosti, ja rouva näki viisaammaksi pyytää poikiaan “tulemaan vähän tänne”. Pojat tulivat paikalle juuri, kun mies ilmoitti heittävänsä ulos “vieraan naisen, joka kohnaa kaapeilla”.

Omaisten etuna on jopa vuosikymmeniä kestäneen ihmissuhteen tuoma tuttuus. Kukaan ei kuitenkaan koskaan tiedä toisesta ihmisestä kaikkea, ja vanhuksen tapa toimia voi yllättää omaisetkin.   

Raami (2015; 2016) jakaa intuition arki-intuitioon ja asiantuntijan intuitioon. Arki-intuitio sisältää jokapäiväisiä mielleyhtymiä ja tuntemuksia. Asiantuntijan intuitiokyky edellyttää oman alan teoreettista hallintaa, kokemuksen mukanaan tuomaa taitoa toimia sekä motivaatiota tarkkailla, arvioida ja kehittää omia tuntemuksia, ajattelua ja toimintaa.

Rouva S. oli hoitajan mielestä heti aamulla jotenkin ”erilainen”. Hänellä ei ollut kuumetta, yskää tai muitakaan sairauden oireita, ja rouva sanoi voivansa aivan hyvin. Hoitaja päätti kuitenkin seurata rouvaa tavallista tarkemmin ja huomasi, että tämä väsyi nopeasti ja kasvot alkoivat punoittaa. Paikalle kutsuttu lääkäri tutki rouvan, lähetti hänet keuhkokuvaan ja määräsi lääkityksen alkavaan keuhkokuumeeseen.

Glöcknerin ja Wittemanin (2010) mukaan asiantuntijaintuitio on vaistomaista ja sujuvaa toimintaa. Se mahdollistaa nopeiden huomioiden ja ratkaisujen tekemisen sekä seurausten arvioinnin.

• Muistisairaita ammatikseen hoitavan on pyrittävä saavuttamaan molemmat intuition tasot.  

Edistyessään asiantuntija toimii yhä vahvemmin ammatti-intuition varassa, mutta hoitotyössä on tärkeää säilyttää kosketus myös arkisen intuition tuomaan tietoon.

Intuition luotettavuus

Intuitio tuottaa Raamin ja Mielosen (2011) mukaan usein täysin ylivertaisia pää­töksiä tietoiseen päättelyyn verrattuna. Tällaisia tilanteita ovat sellaiset, joissa ei ole tarpeeksi tietoa päätöksen tekemistä varten tai sitä on liikaa.

• Intuition hyöty korostuu erityisesti, jos aikaa päätökselle on vähän, kuten tapahtumarikkaassa hoitotyössä usein on.

Jungin (1923) mukaan intuitio on tiedostamattoman pyrkimys osoittaa ihmiselle vaihtoehto, jonka tämä muuten saavuttaisi vain ajattelemalla – siis hitaasti.

Intuition avulla ei ole tarkoitus tai mahdollistakaan saavuttaa tietoa vanhuksen käyttäytymistä selittävistä menneisyyden tapahtumista tai niiden todenperäisyydestä. Intuition avulla voi kuitenkin saada kosketuksen muistisairaan kokemukseen juuri sillä hetkellä.

Mikäli hoitaja kuuntelee intuitiivista oivallustaan, se ohjaa häntä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Se opastaa puhumaan tai olemaan puhumatta, koskettamaan tai olemaan koskettamatta.

• Intuitio on pääasiassa tiedostamaton prosessi, joka tapahtuu välittömästi ja on hyvin luotettava ja kokonaisvaltainen.

Intuitiivinen ajattelu mahdollistaa tehokkaan päätöksenteon, mutta se ei saa tarkoittaa analyyttisen ajattelun hylkäämistä. Mahdollisuus virheille on aina olemassa. Hoitajan on otettava huomioon ja ymmärrettävä, että nämä kaksi erilaista tiedon käsittelyn tapaa tukevat toisiaan – ja parhaiten ne toimivat yhdessä.

• Muistisairasta hoitavan henkilön on tärkeää omaksua myös ei-tietämisen tila ja hyödyntää sitä työssään.

Niin kuin mikä tahansa, myös intuitio voi mennä metsään. Yleisiä intuition vinouttajia ovat Raamin (2016) mukaan esimerkiksi pelko ja muut vahvat tunnesidokset, ennakkoluulot tai hyväuskoisuus.

Muistisairasta vanhusta hoitavan henkilön on välillä pysähdyttävä ja varmistettava, että hän ei pidä intuitiona äkillistä päähänpistoa tai satunnaista mielijohdetta, joka mahdollisesti vielä sekoittuu pelkoihin, toiveajatteluun tai mielikuviin. On tarkistettava, että intuition taustalla ei ole mielipide tai jokin hoitavan henkilön oma halu.

Intuitio ja vuorovaikutus

Ns. läntisessä maailmassa arvostetaan analyyttistä ajattelua. Kognitiiviset tutkimukset tukevat kuitenkin ajatusta intuitiivisten toimintojen yhtä suuresta merkityksestä.

Kaikki kommunikaatio ja vuorovaikutus sisältää sanallisen tiedon lisäksi myös tiedostamattomia tekijöitä, joiden ymmärtäminen ei onnistu ilman intuitiota. Tämä seikka korostuu erityisesti pidemmälle edennyttä muistisairautta potevien vanhusten hoidossa.

Raamin ja Mielosen (2011) mukaan empatia on suurelta osin tiedostamatonta intuitiivista toi­mintaa. He lainaavat Prestonia ja de Waal’ia, jotka toteavat, että ihmisen empatian ja intuition kyky peilata toisten toimintaa on tärkeä onnistuneelle kanssakäymiselle.

Hanhikosken ja Riihijärven (2018) mukaan sosiaalisista tilanteista nousevaa intuitiivista tietoa on vaikea käsitteellistää, sillä se on lähtökohtaisesti sanatonta. Vähintään yhtä vaikeaa on intuition käytön ja intuitiivisten ratkaisujen tunnistaminen ja kuvaaminen sanoin.

Intuitiokyvyn kehittäminen

Raamin ja Mielosen (2011) mukaan intuitiokyvyn kehittäminen on aloitettava siitä, että tarkkailee omia tunteitaan, tuntemuksiaan, ajatuksiaan, olojaan ja mielikuviaan.

Tarkoituksena on oppia tunnistamaan, millaisista lähteistä ja millaisissa tilanteissa intuitiot nousevat ja miltä ne tuntuvat sekä erottamaan merkitykselliset intuitiot vinoutuneiden joukosta. Vähitellen ihminen voi alkaa erottaa itselle tyypillisiä luotettavia intuitioita.

Raami (2018) on ottanut käyttöön käsitteen älykäs intuitio. Se koostuu kolmesta taidosta: kyvystä virittyä intuitioon, intuition lukutaidosta sekä kyvystä arvioida intuition luotettavuutta.

• Harjoitusta tarvitsee erityisesti havainnointikyky, jolla Raami (2018) tarkoittaa omien yhä hienovaraisempien signaalien huomaamista. Havaintojen tekoon liittyy myös kyky tehdä havainnoista tulkintoja ja johtopäätöksiä sekä varmistaa, että ne eivät ole huteralla pohjalla.

• Harjoitusta tarvitsee myös taito suunnata intentiota, jotta ihmisen mieli osaa etsiä merkityksellisiä signaaleja.

• Lisäksi on harjoiteltava sekä taitoa erottaa merkitykselliset signaalit merkityksettömistä että rohkeutta avartaa omaa mieltä. Tukevan perustan harjoitteluun muodostavat hyvä itsetuntemus ja oman alan vankka osaaminen.

Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä.

Lisätietoa mm.

Hanhikoski, R. & Riihijärvi, J. (2018). Intuitio ohjaustilanteessa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201806063031

Glöckner, A. & Witteman, C. (2010). Foundations for tracing intuition. Challenges and methods. Sussex: Psychology Press.

Johnson, A. P. (2014), Education Psychology: Theories of Learning and Human Development. Australia: National Science Press.

Jung, C. G. (1923). Psychological Types. England: T. and A. Constable.

Porkka, S-T. (2020). Intuitio työnohjauksessa. Teoksessa S-T. Porkka, T. Tenhunen & T. Mäenpää (toim.). Vapaaehtoistyön työnohjauksen moninaisuus (s. 137–150). Helsinki: MIELI Suomen Mielenterveys.

Raami, A. (2015). Intuition unleashed: On the application and development of intuition in the creative process. Väitöskirja, Aalto-yliopisto, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6108-5

Raami, A. (2016). Älykäs intuitio. Helsinki: Kustantamo S&S.

Raami, A. (2018, 2. painos). Älykäs intuitio. Helsinki: Kustantamo S&S.

Raami, A. & Mielonen, S. (2011). Kokemuksia intuitiovalmennuksesta. Intuition implisiittisestä oppimisesta kohti tietoista kehittämistä. Aikuiskasvatus, 31(4), 244–254. https://doi.org/10.33336/aik.93952

Jos asia on mielestäsi tärkeä, jaa kirjoitus tästä: