MUISTISAIRAAN VANHUKSEN KIPU

Kipuaisti on kehoa uhkaavasta asiasta tai tilasta varoittava hälytysjärjestelmä ja kivun tarkoitus on mm. estää kudosvaurion paheneminen. Kipujärjestelmä voi kuitenkin aktivoitua myös virheellisesti, kun ihminen kokee esimerkiksi psyykkistä turvattomuutta.

Jatkuva stressi ja turvattomuus siirtävät aivot ns. korkean hälytyksen tilaan, jolloin aivojen kipujärjestelmä alkaa usein toimia epätarkoituksenmukaisesti, ja sitkeitä kiputiloja saattaa kehittyä eri puolille kehoa.

Mitä kipu on?

Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen (IASP) mukaan kipu on ”epämiellyttävä aistimus ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy todelliseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai sitä kuvataan sellaisella vauriolla”. (Raja & muut 2020.)

Kipu voi syntyä myös ilman kudosvaurioita. Teräslahden (2021) lainaaman Fillingimin (2017) mukaan kivun hälytyskynnykseen vaikuttavat tekijät jaetaan usein biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Ne ovat kaikilla ihmisillä erilaisia ja ne voivat joko altistaa kivulle tai suojata siltä.

• ”Biologisia tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, perimä, yksilöllinen kehon sisäinen kemia, kuten hormonit ja välittäjäaineet, hermoston toiminta, unen määrä ja vireystila, sairaudet, lääkitys ja vaikkapa nälkä.

• Psykologisia tekijöitä ovat esimerkiksi uskomukset, mieliala, stressi, kokemukset, pystyvyyden tunne, kivun pelko sekä katastrofiajattelu eli pahimman olettaminen.

• Sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonominen eli yhteiskunnallinen asema ja siihen liittyen taloudellinen tilanne, työ, yksinäisyys, läheisten tuki, etninen tausta ja kulttuuritekijät. Ihminen on sosiaalinen eläin ja usein läheisten ja luotettavien ihmisten sanomilla asioilla on painoarvoa.” (Teräslahti 2021.)

Muistisairaan vanhuksen kipu

Kipu on hyvin yleistä vanhuksilla. Pickering ja muut (2024) arvioivat, että 40–75 % kotona asuvista ja jopa 90 % hoitolaitoksissa asuvista vanhuksista kärsii kroonisesta kivusta.

Muistisairaita tutkineiden Achterbergin ja kumppaneiden (2019) mukaan yli puolet muistisairaista ihmisistä kokee päivittäin kipua ja sairauden edetessä kivusta kärsivien suhteellinen määrä vielä kasvaa.    

• Ikä on sekä muistisairauksien että kivun suurin riskitekijä, ja kipu suurin terveyttä heikentävä ja elämänlaatua rajoittava asia.

Finne-Soveri ja muut (2018) toteavat useisiin tutkimuksiin viitaten, että muistisairauden edettyä pidemmälle vanhuksen kivun tunnistaminen perustuu pääasiassa käyttäytymisen havainnointiin. Kipuun liittyviä ilmiöitä ovat mm. masennus, ahdistuneisuus, pelot, itkeskely, tuskainen kasvojen ilme sekä vetäytyminen ja sosiaalisten kontaktien väheneminen.

Muistisairaan vanhuksen kipu voi ilmetä myös ärtyisyytenä, huutamisena, levottomuutena, aggressiivisuutena tai hoidon vastusteluna sekä joidenkin asentojen tai toimintojen välttämisenä. Myös laihtumisen, uniongelmien, turvotusten, ummetuksen ja hengenahdistuksen taustalla voi olla kipu. (Finne-Soveri & muut 2018.)

Herra N. oli puhumaton, rauhallinen ja yhteistyöhaluinen vanhus. Partaa ajettaessa hän kuitenkin hermostui, huitoi ja pyrki pois paikalta. Hänet tutkittiin ja syyksi parranajon vastusteluun osoittautui kolmoishermosärky, joka teki kasvoihin koskemisen erittäin kivuliaaksi.

Kliinisistä ja kokeellisista kipututkimuksista saadut tulokset viittaavat Scherderin ja muiden (2009) mukaan siihen, että kipu ei ole yhtään lievempää tai harvinaisempaa, vaikka muistisairas ei enää puhu siitä. ”Päin vastoin, mikä tahansa muistisairaan sanallinen tai sanaton kivun merkki vaatii tavallistakin suurempaa huomiota ja ennakoivampaa hoitoa.”

• Kivun hoidon epäonnistumisen riski on erityisen suuri, kun kyseessä on puhekykynsä jo menettänyt muistisairas vanhus.

Mistä kipu kumpuaa?

Niin kuin moni muunkin asia, myös alttius kivun kokemiseen voi olla peräisin lapsuudesta. Ihminen saattaa jo hyvin varhain oppia eristämään tunteet kehoon ja kadottaa yhteyden kokemuksiin tunnetasolla.

Teräslahden (2021) mukaan aivojen hälytyskynnys voi olla lapsen saaman kasvatuksen vuoksi joko pysyvästi matalampi tai se voi alentua väliaikaisesti esimerkiksi stressitilanteessa.

• Turvattoman lapsuuden elänyt ihminen kokee aikuisenakin herkemmin turvattomuutta, ja se saa hänen aivonsa hälytystilaan.

Ahdistus on vaikeasti siedettävä olotila ja ihmisen on helpompi käsitellä konkreettiselta tuntuvaa uhkaa. Turvattomuuden tunteen seurauksena keho voi alkaa oireilla ja kehittää erilaisia kiputiloja. (Ojala 2022.)

Myös tietyt luonteenpiirteet saattavat altistaa kipuherkkyydelle. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi itsekriittisyys ja perfektionismi, jatkuva murehtiminen, hyväksynnän haku ja miellyttämisen tarve.

Gordonin ja Zivin (2020) mukaan lääketieteessä on ollut vallalla käsitys, että lähes kaikki kipu selittyy fyysisillä poikkeamilla, vammoilla, tulehduksella tai kudosvaurioilla. Tuoreimmat tiedot neurotieteen alalta kuitenkin viittaavat vahvasti siihen, että hyvin monissa sitkeissä kiputiloissa on kysymys aivojen alitajuisten osien ”ylireagoinnista” kehon tavallisiin signaaleihin.

• Aivot luovat kivun, on kyseessä sitten fyysisestä vammasta johtuva kipu tai niin kutsuttu neuroplastinen kipu.

Neuroplastinen kipu on uusi termi, jolla Gordonin ja Zivin (2020) mukaan viitataan aivoissa tapahtuneiden muutosten ylläpitämään kipureaktioon, vaikka kehon vaurio on jo kunnossa. Neuroplastiset kipureaktiot käynnistyvät tavallisesti tilanteissa, joissa ihminen ei koe oloaan turvalliseksi.

Kivun hoito

• Scherderin ja muiden (2009) mukaan on silmiinpistävää, että tähän mennessä muistisairaiden kivun hoitoon on kiinnitetty vähiten huomiota.

Muistisairaan vanhuksen kipujen hoidossa ammatillista osaamista vaativat toimenpiteet kuten lääkehoito ja fysioterapia ovat tärkeitä, vaikkakaan eivät aina ongelmattomia.

Hoitaja yritti suostutella vanhusta ottamaan lääke, jota tämä ei halunnut. Hoitaja sanoi, että koska lääkäri on lääkkeen määrännyt, hänen on pakko se antaa. ”Mutta minun ei ole pakko sitä ottaa”, vastasi vanhus.

Pickering ja muut (2024) painottavat, että ikäihmisten kivun lääkehoidon yhteydessä pitäisi käyttää myös ei-lääkkeellisiä kivunhoitotoimenpiteitä.

Lääkkeettömällä hoidolla ei Ojalan (2022) mielestä tarkoiteta, että lääkkeitä ei voi käyttää satunnaisesti ja pakottavissa tilanteissa, mutta jatkuvan ensisijaisen hoitomuodon tulee olla suositusten mukaista moniammatillista hoitoa.

Mitä ei-ammattilaiset voivat tehdä?

Ammattilaisten lisäksi omaisilla, läheisillä ja esimerkiksi vapaaehtoisilla voi olla todella merkittävä rooli muistisairaan vanhuksen kipujen hoidossa – turvallisuuden ja luottamuksen kasvattajana.

Brodmerkelin (2023) lainaamien Ellingsenin ja kumppaneiden (2023) mukaan aivojen magneettikuvauksella on voitu vahvistaa, että hoidettavalle osoitettu empatia ja tuki voivat vähentää kivun voimakkuutta.

• Nyt saadun näytön perusteella on osoitettu, että ihmisten vuorovaikutuksella on ratkaiseva vaikutus kipupotilaiden hoitoon. Tutkimus osoittaa myös erittäin hyvin, että empaattinen keskustelu on arvokas terapeuttinen menetelmä, ja se tulisi sellaisena tunnustaa. (Meißner 2023, sit. Brodmerkel 2023).

Empatialla ei tietenkään voi korvata lääkehoitoa, mutta se voi täydentää ja vahvistaa sitä, toteaa Brodmerkelin (2023) lainaama Meißner 2023 ja jatkaa: ”Lisäksi empatialla on oletettavasti vähintään yhtä suuri vaikutus kuin sopivalla kipulääkkeellä.”  

Myös Duodecim-uutisen (2024) mukaan empaattisuus oli merkittävä kivunhoidon onnistumista ennustava seikka. Selkäsairauksia tutkittaessa sen arvioitiin ennakoivan hyvää hoitotulosta paremmin kuin muiden ei-lääkkeellisten hoitojen, lääkityksen tai jopa leikkauksen.

• Empatian tavoitteena ei ole parantaa kipua, vaan lievittää sitä ja auttaa hoidettavaa tulemaan toimeen kivun kanssa.

Myös ei-ammattilaisten tarjoama kivunhoito on tieteellisin tutkimuksin todistettu toimivaksi. Käytetään sitä!

Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä.

Lisätietoa mm.

Achterberg, W., Lautenbacher, S., Husebo, B. et al. (2019). Pain in dementia. Pain Rep. 2019 Dec 25;5(1):e803.

Brodmerkel, A. (19.7.2023). Functional MRI Shows That Empathetic Remarks Reduce Pain. https://bit.ly/4haha8P        

Duodecim uutiset (7.5.2024). Empaattinen lääkäri kipulääkkeen veroinen apu selkävaivaiselle. https://bit.ly/41CS3qC

Finne-Soveri, H., Jakovljevic, D., Mäkelä, M. & muut (2018). Vaikeasti muistisairaan vanhuksen kivun hallinta toteutuu palvelutalossa huonommin kuin laitoksessa. Lääkärilehti 18/2018 vsk 73, 1137–1142. 

Gordon, A. & Ziv, A. (2021). The way out, A Revolutionary, Scientifically Proven Approach to Healing Chronic Pain. USA, NY: Avery.

Ojala, T. (2022). Mitä on kipu? Jyväskylä: Tuuma.

Pickering, G., Kotlińska-Lemieszek, A., Krcevski Skvarc, N. et al. (2024). Pharmacological Pain Treatment in Older Persons. Drugs & Aging 41, 959–976.

Raja. S. N., Carr, D. B., Cohen, M. et al. (2020). The revised International Association for the Study of Pain definition of pain: concepts, challenges, and compromises. Pain. 2020 Sep 1;161(9):1976–1982.

Teräslahti, N. (28.5.2021). Mitä kipu on? Vastalääke – Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan. https://bit.ly/4kurn2y

Jos asia on mielestäsi tärkeä, jaa kirjoitus tästä: