SAMANTAHTISUUS – AVAIN YHTEISTYÖHÖN MUISTISAIRAAN KANSSA

Samantahtisuudessa on kyse kahden ihmisen ajoituksesta ja yhteisestä rytmistä. Yhteinen kokemus tuntuu turvalliselta ja samantahtisuuden lisääntyessä myös tyytyväisyys yhteistyöhön kasvaa.

Samantahtisuus, samanaikaisuus ja synkronia tarkoittavat samaa asiaa. Se on yksinkertaisimmillaan sitä, että kävelee vanhuksen kanssa samaan tahtiin.

Samantahtisuus on samanaikaisuutta ja synkroniaa    

Samantahtisuus alkaa syntyä jo imeväisikäisenä lapsen ja häntä hoitavan henkilön välillä. Lapsen luottamus ympäristöön lisääntyy, kun hoitaja kykenee kanssakäymisessä vastavuoroisuuteen ja ennustettavuuteen. (Lehti & Vähäsalo 2013.)

• “Samantahtisuus on yksi vahvimpia hyvän olon tunteiden lähteitä”, kirjoittaa Reinolan (2015) lainaama lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Yhteinen rytmi ja ajoitus sekä tunteiden yhteensoinnuttaminen luovat turvallisuutta.

Toimivan vuorovaikutuksen seurauksena lapsi tuntee, että hoitaja ymmärtää ja hyväksyy hänen tarpeensa ja tunteensa. Lehti & Vähäsalo (2013) toteavat, että samantahtisuus riippuu hoitavan henkilön taidoista ja halusta sovittaa oma toimintansa lapsen tarpeisiin, rytmeihin ja vuorovaikutuksellisiin kykyihin.

Samankaltaista sovittamiskykyä ja -halua vaaditaan myös muistisairasta hoitavalta henkilöltä. Vuorovaikutus ja sen laatu on muistisairaan hoidossa lähes poikkeuksetta hoitajan vastuulla.   

• Lapsena omaksuttu luottamus voi kantaa läpi elämän ja se on tarpeen muistisairauden koetellessa vanhuksen omanarvontunnetta.

Wikströmin ja muiden (2022) lainaamat useat tutkijat ovat osoittaneet, että ihmisten välistä synkronointia edistäviin toimintoihin osallistuminen lisää prososiaalista käyttäytymistä ja sosiaalista sitoutumista. Tällaisia yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta edistäviä ​​aktiviteetteja sisältyy usein yhteisöjen rituaaleihin.  

Muistisairasta hoitavan henkilön on aivan mahdollista saavuttaa synkronoitu samantahtinen tila vanhuksen kanssa. Se voi vaatia hieman opettelua, mutta on vaivan arvoista, kun vanhuksen ja hoitavan henkilön arki sujuu mukavammin.

Samantahtisuus saa asiat sujumaan   

Synkronian lisääntyessä yhteistyö sujuu, onpa kyseessä hoidettava ja hoitaja tai työpari. Samantahtisuus vahvistaa yhteistyötä ja avuliaisuutta jopa aiemmin tuntemattomien ihmisten kesken.

Samantahtisuuden lisääntyessä myös tyytyväisyys yhteistyöhön kasvaa ja suoritukset paranevat. Kahden ihmisen aivojen synkronia on merkki tarkoituksellisesta ja aikomuksellisesta yhteistyöstä, jolla on sama päämäärä ja yhteistä toimintaa sen saavuttamiseksi.

Kotipalvelun asiakas rouva L. juuttui usein paikalleen. Hänen miehellään olikin tapana hakea rouvansa tanssiin. Valssin askelin siirtyminen paikasta toiseen sujui ja oli rouvalle mieleen.   

Samantahtisuudessa on kyse ajoituksesta ja yhteisestä rytmistä. Yhteinen kokemus tuntuu turvalliselta ja sanonta samalla aaltopituudella olemisesta näyttää tutkimusten valossa perustellulta. Vieraskin ihminen voi silloin tuntua tutulta.

Tutkijoita kiinnostaa yhä enemmän sanaton vuorovaikutus ja sen merkitys. Suurimmassa osassa vuorovaikutusta sanojen merkityssisällöt eivät ole tärkeitä, tärkeämpiä ovat esimerkiksi ilmeet, eleet, äänensävyt, läheisyys ja kosketus.

• Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen kytkee ihmiset vaikuttavaan vuorovaikutukseen.

Tärkeinä kahden ihmisen välisessä viestinnässä pidetään erityisesti pään asentoa ja silmien ympärillä olevia ilmelihaksia. Muodikas termi smize tulee sanoista smile with your eyes.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan aito hymy tarkoittaa sitä, että silmäkulmien naururypyt syvenevät. Hymy näyttää aidolta vain, kun silmät ja suu hymyilevät yhtä aikaa. (Mm. Chambers 2020, sit. Porkka 2022.)

On tärkeää puhua muistisairaalle, mutta myös sanattoman viestinnän tärkeyden ymmärtäminen ja kehittäminen parantavat muistisairaan ja hoitajan keskinäistä ymmärrystä ja hyvinvointia.

Samantahtisuus ja tunteet        

Ihminen tuntee koko ajan jotain, mutta tunteisiin kiinnitetään huomiota vasta kun ne ovat kyllin voimakkaita. Voimakkaat tunteet katkaisevat aivoissa muun toiminnan ja kohdistavat kaikki resurssit sillä hetkellä tärkeimpään asiaan – täysin automaattisesti ja tahdosta riippumatta. (Karvonen 2017.)

Tahdosta riippumaton sympaattinen hermosto onkin Karvosen (2017) mukaan hyvä stressin ja tunteiden säätelyn mittari. Tunteet ja tuntemukset, esimerkiksi ahdistuneisuus, vaikuttavat suoraan kehon toimintoihin.

Rouva N. kimpaantui kesken matkan, kun häntä talutettiin. Hän löi hoitajaa ja heittäytyi jalattomaksi. Osaston uusi työntekijä joutui kärsimään rouvan ”temppuilusta” – kunnes suostui ymmärtämään, että rouvan on saatava itse määrätä kävelyn tahti.

Nummenmaa ja muut (2012, 2018) ovat selvittäneet tunteiden neurobiologista perustaa sekä tunteisiin liittyviä psykologisia ja sosiaalisia ilmiöitä. Tunteet ovat ihmisten välistä sosiaalista viestintää ja niiden yksi tarkoitus on kertoa toisille ihmisille, miltä meistä tuntuu.

Hoitaja tuli iltavuoroon väsyneenä. Hän yritti toimia aivan samoin kuin aina ennenkin, mutta vanhukset vaistosivat hänen kärsimättömyytensä. Yöhoitajille hoitaja kertoi, että nekin vanhukset, joiden kanssa iltatoimet normaalisti sujuivat hyvin, olivat sinä iltana laittaneet kaikin tavoin hanttiin.

Voimakkaat tunteet saavat ihmisten aivotoiminnat tahdistumaan keskenään ja samantahtisuus edistää ihmisten välistä kanssakäymistä. Kanssakäyminen ja positiivisten ajatusten ja tunteiden herättäminen vuorostaan lisäävät synkroniaa. (Hari & muut 2013, Nummenmaa & muut 2012, 2018.)

Synkronia ei kuitenkaan aina ole vain hyvä asia. Vahva sympaattisen hermoston synkronia kahden ihmisen välillä altistaa heidät Kykyrin ja muiden (2024) mukaan riidan sattuessa ns. tulvimisilmiölle. Silloin he saattavat sanoa toisilleen sellaista, mitä eivät aikoneet sanoa eivätkä tarkoittaneet.

Myönteiset tunteet motivoivat, kielteiset pitävät hengissä

Aivojen välinen synkronia sosiaalisen vuorovaikutuksen aikana on yhdistetty useisiin myönteisiin ilmiöihin, kuten läheisyyteen, yhteistyöhön, prososiaalisuuteen ja tiimin suorituskykyyn. (Wikström & muut 2022.)

Ihmiskunnan selviytymisen kannalta on ollut suuri merkitys sillä, että negatiivisia tunteita on enemmän ja ne tarttuvat herkemmin kuin positiiviset tunteet. Negatiiviset tunteet toimivat mm. Nummenmaan ja muiden (2012, 2018) mukaan turvaverkkona, joka varmistaa, että merkityksellisiin tapahtumiin reagoidaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Samantahtisuus on koko kehon prosessi                                           

Sana tunne viittaa paitsi kokemuksellisiin tiloihin, myös tuntoaistin toimintaan. Kaikki tunteet ovat voimakkaasti kehollisia tapahtumia, koska ne valmistavat ihmisen elimistön kohtaamaan ympäristön haasteita.

Wikström ja muut (2022) ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa tarkasteltiin yhteistyössä toimivien ihmisten aivoaaltojen samantahtisuutta. Tulokset viittaavat siihen, että aallot synkronoituvat jo yksinkertaisessa yhteistyössä ja sillä on yhteys empatiaan ja yhteistyöhalukkuuteen.  

Vanhusten asettautuminen levolle onnistui tavallista paremmin, kun iltavuorossa oli tietty työpari. Hoitajat toimivat tietoisen rauhallisesti ja saattoivat hieman haukotellakin peitellessään vanhuksia yöpuulle.  

Haapasen ja Hanhilosken (2022) mukaan synkronian tarkoitus on helpottaa sosiaalista kommunikaatiota ja se näyttäytyy käyttäytymisen samantahtisuuden lisäksi myös fysiologisten toimintojen synkroniana.

• Samantahtisuus on koko kehon prosessi, joka vaikuttaa kaikkeen: aivoista hormoneihin, stressireaktioihin, immuunijärjestelmään ja ruoansulatukseen. 

Samantahtisuuden tutkimus on keskittynyt pääasiassa sympaattiseen hermostoon. Se vastaa ns. taistele tai pakene -reaktiosta ja on ”kiihdyttävä” hermosto. Sen vastakohta parasympaattinen hermosto on puolestaan ”rauhoittava” hermosto. Ihminen ei voi juurikaan tietoisesti säädellä sympaattisen hermoston toimintaa. (Kykyri & muut 2024.)

Myös Karvonen (2017) mittasi tutkittavien fysiologisia reaktioita etupäässä sympaattisen hermoston toiminnan avulla. Hän mittasi sydämen sykettä ja ihon sähkönjohtavuutta. Ihmisiltä myös kysyttiin heidän hyvinvoinnistaan.

Karvonen (2017) havaitsi, että kahden ihmisen sympaattisten hermostojen toiminnan muuttuminen samankaltaisemmaksi oli yhteydessä hyvinvoinnin lisääntymiseen – erityisesti naisilla. Selitykseksi hän tarjoaa tutkimustuloksia, joiden mukaan naiset kaipaavat enemmän läheisyyttä, miehet omaa tilaa. 

Tahdosta riippumaton sympaattinen hermosto on ollut hyvä stressin ja tunteiden säätelyn mittari. Tunteet ja tuntemukset, esimerkiksi ahdistuneisuus, vaikuttavat suoraan kehon toimintoihin, eikä ihminen pysty teeskentelemään reaktioitaan.

Parempaa synkroniaa

Synkronia on mukana sekä empaattisessa kohtaamisessa että riitatilanteiden kärjistymisessä. Ripeä hoitaja voisi olla työnantajalle mieleen, mutta muistisairaalle vanhukselle kauhistus.

Pitkän vanhustyöurani varrelle on mahtunut jopa vaihe, jolloin esimies mittasi sekuntikellolla aikaa, joka kului vanhuksen paidan vaihtamiseen. Onneksi vanhusten hoitotyön tehostaminen sitä nopeuttamalla todettiin aika pian täydeksi mahdottomuudeksi.

Karvosen (2017) mukaan samantahtisuustutkimusten tuloksia voi ja pitää soveltaa myös sosiaali- ja terveysalalla. Työntekijöiden henkilökohtaiset tahdit eivät aina osu yksiin hoidettavien tai työtovereiden tahtien kanssa. Esimerkiksi ikää ja intoa voi olla hyvin erilainen määrä.

Samantahtisuus voi kuitenkin lisääntyä ja siihen voi itse vaikuttaa. Tärkeintä on, että hoitotyössä asian tärkeys ymmärretään ja tarpeen tullen siihen puututaan. Joustovaran on aina löydyttävä hoitavan henkilön puolelta.

Tourusen ja kumppaneiden (2022) vinkit parempaan synkroniaan muistisairaiden hoitoyhteisöön sovellettuina:

• Yritä pysyä kartalla toisen toiveista. Pysähdy, kuuntele ja ole läsnä.

• Osoita kiintymystä ja kehu. Kiintymyksen tunteita kannattaa ylläpitää ja näyttää, sanoin ja teoin.

• Tunnelma kiristyy joskus, mutta jos menet itsepuolustuskannalle, et enää välttämättä kuuntele.

• Rauhoittele toista ja pyri laskemaan kierroksia itseltäsikin. Tunteiden tulviessa ollaan räjähdysalttiissa tilanteessa.

• Vallanjaolla on merkitystä. Ihannetilanteessa molemmilla osapuolilla on sananvaltaa.

Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä.

Lisätietoa mm.

Haapanen, N. & Hanhikoski, N. (2022). Vuorovaikutukseen sitoutuminen, vireys ja allianssi videovälitteisissä työnohjausistunnoissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos.

Hari, R., Himberg, T., Nummenmaa, L., Hämäläinen, M., & Parkkonen, L. (2013). Synchrony of brains and bodies during implicit interpersonal interaction. Trends in Cognitive Sciences, 17, 105–106.

Karvonen, A. (2017). Sympathetic nervous system synchrony between participants of couple therapy [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 599. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7250-9

Kykyri, V.-L., Nyman-Salonen, P., Tschacher, W. et al. (2024). Exploring the role of emotions and conversation content in interpersonal synchrony : A case study of a couple therapy session. Psychotherapy Research, Early online. https://doi.org/10.1080/10503307.2024.2361432

Lehti, N-M. & Vähäsalo, B. (2013). Pariskunnasta perheeksi – ryhmätapaamiset Ulvilan masukahvilassa. Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma.

Nummenmaa, L., Glerean, E., Viinikainen, M. et al. (2012) Emotions promote social interaction by synchronizing brain activity across individuals. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 109, 9599–9604.

Nummenmaa, L., Lahnakoski, J., & Glerean, E. (2018). Sharing the social world via intersubject neural synchronization. Current Opinion in Psychology, 24, 7–14.

Porkka, S-T. (2022). Työnohjausta maskin takaa. Teoksessa S-T. Porkka, T. Tenhunen & T. Mäenpää (toim.), Vapaaehtoistyön työnohjauksen moninaisuus (s. 69–83). Helsinki: MIELI Suomen Mielenterveys.

Reinola, O. (2015). Syli suojaa aivoja. Kirkko ja kaupunki 12.1.2015. https://bit.ly/4bRoMfp

Tourunen, A., Nyman-Salonen, P., Muotka, J. et al. (2022). Associations Between Sympathetic Nervous System Synchrony, Movement Synchrony, and Speech in Couple Therapy. Frontiers in Psychology, 13, Article 818356. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.818356

Wikström, V., Saarikivi, K., Falcon, M. et al. (2022). Inter-brain synchronization occurs without physical co-presence during cooperative online gaming, Neuropsychologia, Volume 174, 2022. https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2022.108316.      

Jos asia on mielestäsi tärkeä, jaa kirjoitus tästä: