MITEN SINÄ HYMYILET MUISTISAIRAALLE VANHUKSELLE

Hymyileminen on keino ilmaista tunteita ja vaikuttaa niihin. Hymyllä voi ilahduttaa ja kohentaa niin omaa kuin vastaanottajan mielialaa, sillä voi myös peittää tunteita tai jopa haavoittaa. Hymyily on vaativaa ja edellyttää hymyilijältä hyväntahtoisuutta, itsetuntemusta sekä erityisesti tilannetajua.

Positiiviset tunteet ovat tärkeitä ihmisten välisissä kohtaamisissa. Erityisesti ensivaikutelma, jonka toiselle ihmiselle itsestään antaa, on yhteistyön kannalta tärkeä – ja sitä voi parantaa aidolla ystävällisellä hymyllä.

• Hymyn merkitys on hyvä ymmärtää erityisesti muistisairaan vanhuksen hoidossa, saatammehan olla hänelle uusi tuttavuus jopa useamman kerran päivässä.

Mitä hymyileminen on? 

Hymy on ihmisiä yhdistävä ja ympäri maailman tunnettu kasvojen ilmaus. Gutmanin (2011) mukaan yli 30 % ihmisistä hymyilee enemmän kuin 20 kertaa päivässä ja vain vajaat 14 % hymyilee alle 5 kertaa. Lapset hymyilevät jopa 400 kertaa päivässä ja saavat myös ympäristön ihmiset hymyilemään.

• Hymyileminen on yleinen, mutta ei missään tapauksessa helppo tai yksinkertainen viestintäkeino.

Hymyilijällä on oma käsityksensä siitä, mitä hän hymyllään ilmaisee. Käsitys ei kuitenkaan ole aina oikea ja hymyn lähettämään viestiin vaikuttaa huomattavasti enemmän sosiaalinen konteksti kuin hymyilijän sisäinen tunne.

Hymyn vastaanottajalle syntyy hymystä tunne, eletyn elämän aikana kertyneiden kokemusten värittämä, spontaani ja muistisairaalla vanhuksella usein myös suodattamaton.   

Herra R. oli kasvanut syvästi uskonnollisessa perheessä ankaran isän tiukassa ohjauksessa. Aina nähdessään oman ikääntyneen peilikuvansa, herra R. raivostui ja hyökkäsi peilin kimppuun tai yritti heittää sitä ensimmäisellä käteensä osuvalla esineellä. Hän myös suuttui silmittömästi, kun hänelle hymyiltiin.

Tutustuminen hymyilyn psykologiseen taustaan auttaa ymmärtämään hymyilyn merkittävästi monipuolisempana asiana kuin vain ystävällisenä eleenä. Hymyilyllä ”on monimutkainen anatominen perusta, hämmästyttävä evoluutiohistoria, voimakas vaikutus ihmisen fysiologiaan ja se sisältää laajan kirjon sosiaalisia toimintoja”. Hymyilyn vaikutukset ulottuvat paljon onnellisuuden ilmaisua laajemmalle,” (Webb 2025.)

• Ilmaisutavaltaan sopimaton hymy tai hymy, joka ilmaistaan ​​sopimattomassa tilanteessa vaikuttaa negatiivisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen. (Theonas & muut 2008, sit. Ochs & muut 2012.)

Hymyä ei ole aina helppo tulkita    

Ihmisille on kehittynyt evoluution myötä erilaisia ilmeitä, joiden avulla voidaan tehokkaasti viestiä tunnetiloja toisille ihmisille. Hymy on yksi helpoimmin tunnistettavista ilmeistä, mutta sitä ei ole helppo tulkita.

Hymyn tulkintaan vaikuttavat hymyilijän suun ja kasvojen ilmeiden lisäksi vuorovaikutuksen multimodaalisuus kuten pään ja kehon asennot ja liikkeet sekä katse ja sen suunta. (Ochs & muut 2012.)

Hymyilemistä pidetään ystävällisyyden merkkinä ja sillä osoitetaan toiselle ihmiselle, että ei ole vaaraksi ja on iloinen tapaamisesta. Pelkkä hymy ei kuitenkaan aina riitä ja oheisviestintä paljastaa hymyilijän asenteen.

Nuori opiskelija oli vakaasti sitä mieltä, että validointi ei toimi. Häntä pyydettiin esittämään jokin tilanne, jossa oli tullut siihen tulokseen. Esitys muuttui lähes tragikoomiseksi, kun opiskelija asettui hymy kasvoillaan hieman takakenoon, kääräisi kätensä puuskaan ja sanoi vanhusta esittävälle henkilölle: ”No, kerro ny sitten.”

Hymy ilmaisee ja peittää                  

Hymy on vahva tapa viestiä. Sillä voi ilmaista mielihyvää, ystävällisyyttä, kiitosta, hyväksyntää – tai vaikka ylemmyyttä.

Vauvat alkavat hymyillä jo sikiövaiheessa, ja hymy on keskeinen varhaisen vuorovaikutuksen keino. Ensimmäiset sosiaaliset hymyt vauva tarjoaa 4–8 viikon iässä.

• Saatu hymy on vauvalle merkki siitä, että hänestä pidetään huolta ja että hän on tärkeä ja turvassa.

Hymy merkitsee positiivisia ihmissuhdeaikomuksia ja sillä viestitetään, että minua voi lähestyä rauhallisin mielin, olen ystävällinen ja yhteistyöhaluinen. (Launonen 2020.)

Hymyllä voi olla erilaisia merkityksiä – kuten huvittuneisuus, kohteliaisuus tai hämmennys ja nolostuminen. Sama hymy voi merkitä eri ihmisille eri asiaa. (Ochs & muut 2012.)

Gunnery ja Hall (2015) toteavat, että ihmiset hymyilevät myös kokeessaan erilaisia kielteisiä ​​tunteita. Hymyllä voidaan peittää esimerkiksi hämmennystä, vihaa, mustasukkaisuutta tai ahdistusta. Ochs ja kumppanit (2012) lisäävät listaan inhon, pelon ja surun, josta on liian raskasta puhua.

• Hymy on kuitenkin lähes synonyymi onnellisuudelle ja johdattaa hymyn vastaanottajan helposti sivuuttamaan muut vaihtoehdot.

Hymy tarttuu ja sillä voi vaikuttaa hoidettavaan

Nauru ja itku tarttuvat, samoin hymy. Kun ihminen hymyilee, hymyn vastaanottajan aivot virittäytyvät peilisolujen avulla samalle taajuudelle. Peilineuronit auttavat ihmistä asettautumaan toisen asemaan ja ymmärtämään, miltä hänestä tuntuu. (Iacoboni 2008.)

Evoluutio on tehnyt hymyilemisestä tarttuvaa ja ihmisellä on alitajuinen tarve hymyillä, kun hän näkee toisen ihmisen hymyilevän. Gutmanin (2011) mukaan näin voi tapahtua myös tuntemattomien ihmisten kanssa.

• Hymyilevät kasvot lisäävät hymyn saaneen luottamusta ja myönteistä suhtautumista. Se saa hänet vastaamaan hymyyn hymyllä.

Gutman (2011) lainaa tutkimuksia, jotka vahvistivat, että ”hymy tukahduttaa kasvolihasten hallinnan ja pakottaa myös toisen ihmisen hymyilemään. On myös erittäin vaikea rypistää otsaa katsoessaan hymyilevää henkilöä”.

Hymy auttaa tuomaan ihmisiä yhteen ja se on “sosiaalinen liima”. Se on tavallaan myös ”koepallo”, joka kohdattaessa heitetään toisen ihmisen aitouden testaamiseksi ja aikomusten selvittämiseksi. 

Hymyilemällä hoitaja voi parantaa imagoaan

Gutmanin (2011) mukaan hymyilevä ihminen ei ainoastaan ​​näytä miellyttävämmältä ja kohteliaammalta, vaan häntä pidetään myös pätevämpänä.  

Hymyileviä hoitajia pidetään sosiaalisempina, vilpittömämpinä ja asiantuntevampina kuin vakavailmeisiä kollegojaan. Hymyily on hoitajalle myös hyvä päivittäisen toiminnan organisoinnin apu ja ”johtamiskeino” – hoidettavan on helpompi luottaa hymyilevään hoitajaan.

• Kun hymyilet, vahvistat hoidettavasi positiivista tunnetilaa. Hymyn vaikutus tuntuu myös sinussa itsessäsi ja lisää jaksamista ja hyvinvointia. Ei siis ole yhdentekevää, millä tuulella kohtaat muistisairaan vanhuksen.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että kasvonilmeistä huokuva lämpö, empatia, kiinnostus ja välittäminen saa hoidettavat tyytyväisemmiksi ja heidän fyysisen ja henkisen hyvinvointinsa paranemaan. (Harvard News 2001–2023).

Tarjoillessaan vanhuksille ruokaa tai juomaa, iäkäs hoitaja rouva O. muisti aina sanoa jokaiselle vanhukselle ”ole hyvä” tai ”hyvää ruokahalua”. Hän tervehti jokaista erikseen ja hymyili usein. Rouva O. oli vanhusten keskuudessa erittäin pidetty hoitaja.  

Erilaisia hymyjä    

Hymyt toimivat sosiaalisina signaaleina. Martinin ja kumppaneiden (2017, 2018) tutkimukset osoittavat, että hymyt, joille on ominaista tietyt kasvojen liikkeet, vaikuttavat vastaanottajien mielialaan, vuorovaikutukseen ja stressitasoihin eri tavoin. Hymy tekee muutakin kuin vain näyttää mukavalta.  

Useat tutkijat, esimerkiksi Kraft ja Pressmann (2012) ja Martin ja muut (2017) ovat jaotelleet hymyt kolmeen eri luokkaan: palkitseviin, yhdistäviin ja hallitseviin: 

• Palkitsevaa hymyä käytetään vahvistamaan käyttäytymistä. Se viestii positiivista palautetta ja tarkoittaa, että hymyn saaja on tehnyt puhekumppaninsa iloiseksi tai onnelliseksi. Palkitseva hymy lievittää stressiä.

• Yhdistävällä hymyllä viestitään hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta ja sitä käytetään ihmissuhteiden vahvistamiseen. Yhdistävä veljellinen hymy kertoo avoimuudesta ja sosiaalisesta sitoutumisesta. Hymyjen vaikutus on lähempänä palkitsevaa hymyä kuin ylimielistä, mutta tulokset olivat koehenkilöille melko vaikeatulkintaisia, eivätkä he tienneet, oliko hymy negatiivinen vai positiivinen. 

• Hallitsevaa ylimielistä dominanssihymyä käytetään sosiaalisen hierarkian hallintaan ja statuksen ylläpitämiseen. Sillä viestitään asemasta ja alistetaan puhekumppania. Hallitsevan hymyn toispuolisuus saa sen näyttämään hiukan ivalliselta ja pilkalliselta. Ylimielisen hymyn kohteeksi joutuminen stressaa fysiologisesti ja kortisolin määrä pysyy koholla vielä pitkään tapahtuman jälkeen.

Martin ja muut (2017) ovat osoittaneet, että ihmiset voivat erottaa nämä hymyt toisistaan ja reagoida niihin eri tavalla.

Aidossa hymyssä on voimaa   

Hymyily ei ole aina helppoa. mutta kun päättä hymyillä, itsessä alkaa tapahtua myönteisiä muutoksia sekä sisäisesti sekä ulkoisesti. 

• Hymystä hyötyvät kaikki. Se ei ole vain lahja toiselle, vaan myös hymyilijä itse hyötyy siitä.

Vaikka tunteet syntyvät pääasiassa aivoissa, kasvolihakset voivat vahvistaa tai muuntaa niitä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ”vastustamalla” kielteisiä tunteita kasvonilmeiden avulla, kasvoilla ilmaistu tunne alkaa voimistua.

Sana aito voidaan tulkita monella tavalla. Hymyä voidaan pitää aitona, kun se vaikuttaa spontaanilta ja pakottamattomalta. Aidon hymyn ja tekohymyn välillä on tutkimusten mukaan merkittävä ero, ja ihmisillä on tiedostamattomia mekanismeja, jotka auttavat havaitsemaan milloin joku hymyilee vilpittömästi ja milloin ei. 

Eläkkeelle pääsyä jo kovasti odottava työntekijä ryhdistäytyi potilashuoneen ovella. Hän oikaisi selkänsä, hymyili, koputti oveen ja astui sisään. Käytävälle kuului, kun huoneessa asuva rouva tokaisi potilastoverilleen: ”Tuo tuli taas tänne irvistelemään.”

Koska hymyileminen on niin tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä, mikä tahansa hymy ei kelpaa ja tärkeintä on, miten aitona hymyä pidetään. Ihmisen kyky arvioida toisen vilpittömyyttä saattaa joissakin tapauksissa osoittautua jopa turvallisuustekijäksi.

Duchennen hymy

Muodikas termi SMIZE tulee sanoista smile with your eyes. Kaikessa yksinkertaisuudessaan aito hymy tarkoittaa esimerkiksi Chambersin (2020) ja Ekmanin (1980) mukaan sitä, että silmäkulmien naururypyt syvenevät.

• Hymy näyttää aidolta vain, kun silmät ja suu hymyilevät yhtä aikaa.

Hymyt jaetaan yleensä kahteen luokkaan: tavallisiin hymyihin, joissa käytetään suun ympärillä olevia lihaksia, ja aitoihin eli niin sanottuihin Duchennen hymyihin, joissa käytetään sekä suun että silmien ympärillä olevia lihaksia. (Kraft & Pressman 2012.)

Ranskalaisen neurologin mukaan nimensä saaneessa Duchennen hymyssä silmien ympärille muodostuu ryppyjä ja hymy näkyy hyvin myös poskilla. Tällainen hymy näyttää aidolta ilahtumiselta ja lisää läheisyyden tunnetta myös toisilleen aiemmin tuntemattomien henkilöiden välillä. Tämän hymyn aitouden ihmiset tunnistavat helposti.

Duchennen hymy on nautinnollinen ja aito. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen tuntee olonsa onnelliseksi tai huvittuneeksi. Erityyppisiä hymyjä, joilla on eri merkitykset, voidaan käyttää ja erottaa toisistaan. Toinen hymytyyppi, jota usein pidetään huvittuneen hymyn vastakohtana, on kohtelias hymy, jota kutsutaan myös ei-Duchennen hymyksi, feikiksi, sosiaaliseksi, peittäväksi tai kontrolloiduksi hymyksi (Frank & muut 1993, sit. Ochs & muut 2012.).

• Vuonna 2013 Bostonin yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa selvisi, että ihmiset ovat varsin kykeneviä matkimaan Duchennen hymyä. Siitä tehty johtopäätös ”silmät kertovat totuuden” ei pidäkään paikkaansa. (Girard & muut 2021.)

​​Hymyily on fyysinen ja psyykkinen tapahtuma

Hymyllä on todettu olevan vaikutusta sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Hymyily vapauttaa aivoissa mielihyvähormoneja (endorfiinit, serotoniini, dopamiini), jotka rauhoittavat hermostoa ja lievittävät stressiä. Samalla mm. muistia vaurioittavan kortisolin pitoisuus laskee.

• Endorfiinit tekevät ihmisen iloisemmaksi ja voivat toimia myös kivunlievittäjinä. Mielenkiintoista on, että endorfiinia vapautuu myös tekohymyn vaikutuksesta, kun aivot tulkitsevat hymyn merkiksi siitä, että kaikki on hyvin. (Jade 2020.)

• Serotoniinin matala taso saattaa aiheuttaa stressiä, alakuloisuutta, negatiivisia ajatuksia ja epätoivoa. Positiiviset ajatukset lisäävät serotoniinin tuotantoa, jolloin myönteiset tunteet ovat psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden keskeinen osatekijä. (Lipponen 2015.)

• Dopamiini on tärkeässä roolissa muun muassa keskittymiskyvyn, motivaation ja mielihyvän tunteen säätelyssä. Dopamiinin puutos aiheuttaa väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ahdistusta ja masennusta. (Jade 2020.)

Uusitalo-Malmivaaran (2015) mukaan hymy on paljon enemmän kuin kasvojen ilme. Se on aivojen ja kehon välinen viesti turvasta ja se ilahduttaa sekä hymyn saanutta että hymyilijää itseään. 

Hymyn vahvan vaikutuksen kääntöpuoli kuitenkin on, että ylimielinen hymy ei ainoastaan tunnu psykologisesti ikävältä, vaan se saa myös stressihormoni kortisolin määrän elimistössä kohoamaan. (Martin & muut 2017.)

Hymyn fyysisiä vaikutuksia    

Martinin ja muiden (2017) tutkimustulokset osoittavat, että pienetkin erot keskustelukumppanin kasvojen ilmeissä vaikuttavat kehoon ja siihen, miten ihminen kokee tilanteen.

• Positiivisilla tunnetiloilla on kiistaton yhteys laajempaan hyvinvointiin ja fyysiseen terveyteen sekä sen seurauksena myös pitkäikäisyyteen.

Ihmisen kokemat positiiviset tunnetilat parantavat sosiaalista liittymistä ja sosiaalisten suhteiden luomista. Tämä puolestaan vahvistaa vagushermoa, jonka tehtävänä on säädellä tahdosta riippumattomia elintoimintoja, kuten sydämen sykettä, hengitystä ja ruoansulatusta. Positiivinen tunnetila pitää sydämen sykevaihtelun pienenä ja sydänkohtausten riski vähenee. (Breit ja muut 2018, sit. Uusitalo-Malmivaara 2015.)

Aito hymy stressaavassa tilanteessa voi alentaa verenpainetta ja lieventää muitakin stressireaktiota. Hymy myös rentouttaa ja vahvistaa immuunijärjestelmää lisäämällä sairauksia vastaan taistelevien valkosolujen määrää kehossa.

Hymyilevien tutkittavien sydämensyke pysyi alhaisempana kuin niiden, joiden täytyi pysytellä neutraalina tutkimuksen aikana. Jopa epäaito hymy sai koehenkilöiden hetkellisen stressin tuntumaan pienemmältä. (Kraft ja Pressmann 2012.)

Hymyn psyykkisisä vaikutuksia     

Charles Darwin kehitti evoluutioteorioidensa lisäksi myös kasvojen palautereaktioteorian (facial feedback hypothesis). Sen mukaan hymyileminen saa ihmisen tuntemaan oman olonsa paremmaksi. (Gutman 2011.) Teoria on sittemmin kumottu ja vahvistettu lukuisia kertoja.

Teoriaa on testattu esimerkiksi vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa. Magneettikuvaus osoitti, että koehenkilöiden aivojen tunne- ja onnellisuuspiirit aktivoituvat, kun ihminen hymyilee – ja hymyilyn estäminen Botox-injektiolla vaikutti aivojen emotionaalisen sisällön hermostolliseen prosessointiin. (Kim & muut 2014.)

Gutman (2011) kertoo tutkimuksesta, jossa todistettiin sähkömagneettisen aivoskannerin ja sykemittarin avulla, että hymyileminen aktivoi aivojen palkitsemismekanismeja. Yksi hymy stimuloi aivoja 2000 suklaapatukan nauttimisen tai 16000 punnan saamisen verran. Rakkaan ihmisen hymy sai aikaan aktiviteettia 600 suklaapatukan tai 8 500 punnan arvosta. Ystävän hymy tuotti stimulaatiota vain 145 punnan tai 200 suklaapatukan verran.

Hyvä vai huono tekohymy     

Hymyileminen vaikuttaa aivojen mantelitumakkeeseen, vaikka hymy olisi tekohymy. Kun kasvojen lihakset tuottavat hymyn, aivot eivät tunnista, käyttääkö ihminen hymylihaksiaan tietoisesti vai tahattomasti ja lähettävät mielihyvähormonit liikkeelle. (Kraft & Pressmann 2012.)

• Hymyllä – oli se sitten aito tai ei – voi siis pelastaa paitsi jonkun muun päivän ja myös omansa. 

Hymyileminen kannattaa, silloinkin kun siihen ei ole aihetta. Tekohymy saa aikaan samat terveyshyödyt kuin aito hymy: vähentää stressiä ja tekee hyvää sydämelle. hymyileminen lyhyiden stressitekijöiden aikana voi auttaa vähentämään kehon stressireaktion voimakkuutta riippumatta siitä, tunteeko ihminen itsensä onnelliseksi. (Kraft & Pressmann 2012.)

• Tekohymyllä voi piristää itseään, kun ei oikein jaksaisi, mutta siitä ei saa tulla työpuvun kanssa päälle puettava ja automaattisesti käytettävä naamio.

Se ei myöskään saa johtaa siihen, että hoitaja hautaa vihan ja surun tunteensa hymyyn. Omat tunteet on tilaisuuden tullen purettava: työhön liittyvät luottamuksellisessa työnohjauksessa, ei kadunkulmassa, illanvietossa tai muussa vapaamuotoisessa tilaisuudessa.

Fake it ’til you make it?

Työpaikoissa, joissa asiakaspalvelijoilta vaaditaan hymyilyä tilanteessa kuin tilanteessa, hymy ei kohenna mielialaa ja se voi muuttua päälle liimatuksi ja väkinäiseksi. Pakotettu hymyily voi johtaa työntekijän stressin pahenemiseen ja jopa uupumiseen. (Grandey & muut 2015.)

Huonosti voivan ihmisen yritys ”hymyillä itsensä onnelliseksi” voi kääntyä itseään vastaan ​​ja saada hänet tuntemaan olonsa entistä huonommaksi. Tekohymy on muistutus siitä, kuinka tyytymätön tai onneton hän on. Hymyilyn määrän kasvattaminen tekee onnellisemmaksi vain ihmiset, joilla hymyyn liittyy aidosti koettu ilo. (Labroon & muut 2014.)  

Hoitaja valitti työtovereilleen, että eräs vanhus menettää aina hermonsa hänen kanssaan. Hoitajalla oli tapana hymyillä kaikille leveästi, mutta ei huomannut lainkaan, miten jäykkänä hän seisoi ja puristi käsiään nyrkkiin. 

Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä.

Lisätietoa mm.

Chambers, C. (13.10.2020). 3 ways to get your point across while wearing a mask – tips from an award-winning speech coach. The Conversation. Academic rigour, journalistic fair. https://bit.ly/3nuaGsG

Ekman, P. (1980). About brows: Emotional and conversational signals. In. M. von Granach, K. Foppa, W. Lepenies & D. Ploog (eds.), Human ethology (p. 169–249). Cambridge University Press.

Girard, J. M., Cohn, J. F., Yin, L., & Morency, L. P. (2021). Reconsidering the Duchenne Smile: Formalizing and Testing Hypotheses about Eye Constriction and Positive Emotion. Affective science, 2(1), 32–47.

Grandey, A. A., Rupp, D. & Brice, W. N. (2015). Emotional labor threatens decent work: A proposal to eradicate emotional display rules. Journal of Organizational Behavior, Volume 36, Issue 6, May 2015, Pages 770–785.  

Gunnery, S.D., Hall, J.A. (2015). The Expression and Perception of the Duchenne Smile. In: A. Kostić & D. Chadee (eds.), The Social Psychology of Nonverbal Communication. London: Palgrave Macmillan.

Gutman, R. (22.3.2011). The Untapped Power Of Smiling. https://bit.ly/4jAI6RM

Harvard News (2001–2023). Harward Secon Generation Study. https://bit.ly/4bTRsX0

Iacoboni, M. (1.7.2008). The Mirror Neuron Revolution: Explaining What Makes Humans Social. https://bit.ly/4sCMSCt

Jade, K. (31.3.2020). Dopamine Supplements May Improve Depression Symptoms, Mood, and Motivation. Dayly, University Health News. https://bit.ly/4qZiH6M

Kim, M. J., Neta, M., Davis, F. C. et al. (2014). Botulinum toxin-induced facial muscle paralysis affects amygdala responses to the perception of emotional expressions: preliminary findings from an A-B-A design. Biology of mood & anxiety disorders, 4, 11 (2014).

Kraft, T. L., & Pressman, S. D. (2012). Grin and bear it: the influence of manipulated facial expression on the stress response. Psychological science, 23(11), 1372–1378.

Labroo, A. A., Mukhopadhyay, A., & Dong, P. (2014). Not always the best medicine: Why frequent smiling can reduce wellbeing. Journal of Experimental Social Psychology, 53, 156–162.

Launonen, K. (2020). Hymyn salaisuus: mitä tiede opetti minulle elämänilosta? Helsinki: Avain.

Lipponen, K. (2015). Positiivinen psykologia ja ratkaisukeskeisyys psykoterapiassa. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.

Martin, J.D., Abercrombie, H.C., Gilboa-Schechtman, E. et al. (2018). Functionally distinct smiles elicit different physiological responses in an evaluative context. Sci Rep 8, 3558 (2018).

Martin, J., Rychlowska, M., Wood, A., & Niedenthal, P. (2017). Smiles as Multipurpose Social Signals. Trends in cognitive sciences, 21(11), 864–877.

Ochs, M., Niewiadomski, R., Brunet, P., & Pelachaud, C. (2012). Smiling virtual agent in social context. Cognitive processing, 13 Suppl 2, 519–532.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2015). Positiivinen psykologia – mitä se on? Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.), Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.

Webb, D. (22.11.2025). The Psychology of Smiling. How a Simple Expression Evolved, Communicates, and Shapes the Way We Feel. https://bit.ly/3NjhPLY

Jos asia on sinulle tärkeä, jaa kirjoitus tästä: